Oikeaa asiaa: Pieni pala fysioterapiaa

Vanhan blogini puolelta kävin kopsaamassa kinesioteippausta käsitelleen kirjoitukseni. Minulta pyydetään nykyisin lähes päivittäin, että voisinko teipata niskaa, pohjetta, polvea. Aluksi Suhtauduin hyvin kriittisesti tähän teippaukseen, mutta nyt monta ihmistä teipanneena, täytyy sanoa että taitaa se auttaa. Ajattelin avata vielä täällä, uudemman kerran, kinesioteippausta josta jo nyt on tullut meidän (perus)fyssareidenkin työkalu.

"Käväisin eilen kinesioteippauskoulutuksen Pohjois-savon liikunnan tiloissa. Tuo teippaus on yleisesti käytössä varsinkin urheilijoiden keskuudessa, ja itseäni asia on kiinnostanut jo muutaman vuoden ajan. Nyt eteen tupsahti sopiva koulutus ja kävimpäs kurkkaamassa.

Kinesioteippausta käytetään yleisimmin vähentämään kipua ja lisäämään liikkuvuutta sekä lihasvoimaa. Menetelmää voidaan käyttää tukemaan elimistön omaa parantamisprosessia mm. verenkierto- ja lymfajärjestelmän sekä neurofysiologisten tekijöiden kautta. Oikeastaan ihmisen anatomiaa tuntevan henkilön on helpohkoa järkeillä mistä mihin teippaus tulisi kulkea, kun tietää lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat. Nivelen mekaniikan osalta kinesioteipillä voidaan lisätä nivelen liikkuvuutta, ohjata niveltä toimimaan mekaanisesti oikein tai tuoda niveleen tarvittaessa tukeakin vetämällä teippi kireälle, tai asettamalla useampia teippikerroksia.

Itse suhtaudun teippauksen yltiöpäiseen käyttöön hieman krittiisesti, koska aina ensinhän pitäisi hoitaa vaurioitunut kohta muuten, lisätä lihaksen elastisuutta venyttelemällä tai antaa keholle lepoa. Mutta niin kuin kouluttajakin sanoi urheilijoilla tuppaa yleensä olemaan aina kiire ja teippi on monen käytössä. Omien kokemusten kautta teipistä on ollut hyötyä korjaamaan ja ohjaamaan esimerkiksi etureiden liikettä oikein ja tukemaan alaselkää, jonka lihaksisto ei ole aivan normaalissa tilassaan. Urheilijoiden lisäksi teippausta olisi mielenkiintoista kokeilla (niin kuin varmasti teenkin) työikäisille ihmisille, joilla on työstä tai harrastuksesta aiheutuva rasitusvamma, esimerkiksi tenniskyynärpää, plantaarifaskiitti tai vastaava.

Näissä teipeissähän parasta on ehkäpä tuo iloinen väritys :)  Varmaa kuitenkin on, että joululomalla saattaa yksi jos toinenkin sukulainen saada testata onko teipillä mitään vaikutusta?"

Kinesioteippauksen peruskoulutuksen jälkeen, kävin viime keväänä myös lymfateippauksen, josta sain ehkä vielä enemmän irti ja neuvoja omaankin työhöni.


Mikäli sinulle tulee mieleen kysymyksiä, laitahan niitä rohkeasti tulemaan. Vastailen mielelläni.


                                              -OM-

Elämä

Elämä on asennekysymys, tykkää jos olet samaa mieltä.

(Lainattu fall in love sivustolta)

Kiertää facebookissa ja nappasin sen vielä tänne. Kiitos tälle pienelle suurelle miehelle. 

OM

Elonkorjuulla

Kuva painotteisen alkuviikonlopun tarinaa. Sisko poikaystävineen tuli kylään, illalla syötiin aikuisten kesken, kun poika meni unilleen. Vieraita odotellessa pojat askarteli jacky- jugurtti paketista hirrrrveen hienot ja minun mielestä aika symppis- lehmät :) Tänään puolestaan vietettiin useampi tunti Elonkorjuu- markkinoilla ja kaupungilla metsästämässä sisäpeli ja työkenkiä. Lupsakka savolais lauantai jatkuu vielä meillä miehen kanssa Tie pohjoiseen elokuvan parissa kohta puoliin. Loiri ja Edelman samassa elokuvassa -lupaa jo aika paljon!

-OM-

Tänään olen

...Ollut ahkerana niin töissä, kuin kotonakin.

8 tuntia töitä, 60minuuttia kuntosaleilua. 

15 minuuttia hm:n lasten puolella ja hetkessä löytyi pojalle yhtä jos toista :) 

Kotona pyykkäystä, imuroimista ja hetki itselleni, 

kauneuden hoitoa. 

Tiukan päivän väsyttämänä nyt vihdoin istun sohvalla ja nautin herkkuiltapalaleivästäni.

                                                            -OM-

Sielunmaisemissa

Työviikon jälkeen pakkasimme tavarat autoon ja ajelimme reilun tunnin matkan maalle, kotiin, sielunmaisemiin. Sinne missä on hyvä olla ja missä kroppakin voi hyvin. 

Minulla on muutama paikka, jossa sydän lepää. Yksi on minun oma mummulani, pojan isomummula. Tänään menimme mummun keittämälle lohikeitolle ja samalla hetkellä, kun hänen luokseen saavuimme aika pysähtyi. Oli hyvä olla. Poikakin poseeraa kummitädin kanssa kuvissa <3

Rauhallista viikonloppua
-OM-

Takapihan treenit

Työpäivän jälkeen olo oli kuin jyrän alle jääneellä, väsytti, pilkin sohvalla ja kuuntelin samalla kuinka mies keitteli perunaa pojalle ja lämmitti jääkaapista eilistä kanakastiketta. Itsellä takaraivossa jyskytti ajatus siitä, että tarviis harrastaa jotain liikunnallista. Lenkkifiilistä EI ollut, lihaskuntoakin pitäisi joskus muistaa ylläpitää. Ainut vaihtoehto jota jaksoi ajatella oli kahvakuulailu ja mahdollisimman lähellä, omalla takapihalla siis. Jo puolen tunnin treenin jälkeen olo oli paljon virkeämpi ja parempi. Tosin reisissä ja pakaroissa tuntuu jo nyt, mitä lienee huomenaamulla. 

Näillä mentiin 

Pikkutreeniseuralainen halusi syliin, kun huomasi äidin kameran  :)

 Treeniseuralaisen ihanite- ottama valokuva!

Niin ja sitten tietenkin nämä Adidaksen Chillit. Sorruin siis ja tilasin. Yhden työpäivän testikäytön perusteella ei jalat hikoa niin kuin tavan lenkkareissa. En kunnon juoksulenkille lähtisi, mutta toimi hyvin juurikin esim. kahvakuulassa ja tietenkin rataslenkkeilyssä lapsen kanssa. 

Jotta touhu ei menisi liian terveelliseksi, pakko tunnustaa. Jääkaapista ei löytynyt eilisen kanakastikkeen lisäksi (ja poika söikin sen jo) muuta ruokaa, kun jogurttia. Mies kävi lähikaupasta hakemasta "nopeasti jotain" ennen kun lähti omiin harkkoihinsa, niin arvatkaapa mitä hän toi? 

-Lihapiirakoita ja nakkia. Syön siis sellaista täällä samalla. Joten se siitä kahvakuulailun hyödystä ;) 

Huomenna juoksulenkin pariin. 

-OM-

Hetkiä

Tiedättehän isot ruokakaupat. Kuinka taitavasti tavarat sinne on sijoiteltu, mietitty koko perheen koukutukset ja houkutukset. Miten kaupan alkuun on ripoteltu meikit ja vaatteet. Sitten alkaa urheilu puoli ja lopuksi ennen (varsinaista kaupassa käynnin tarkoitusta) ruokapuolta lasten vaatteet. Oikeastaan enää en pysähdy meikki puolelle, enkä vaatteisiin. Lasten vaatteita meillä on tähän kokoonkin jo ihan riittämiin. Luulin jo selviäväni, kunnes..... 

Ihan vain vähän kurkkasin legoja pojalle ja silmäkulmasta näin kirjahyllyt.

Ja sieltä näin tämän kirjan "Hetkiä isän kanssa". 

Kaunis kirja, jossa kauniit sanat ja vielä kauniimpi ajatus. 

Oli pakko ostaa ja kiikuttaa pojilleni kotiin. 

 

"Isä, kun olen sinun kanssasi...

Olen suuri, vahva ja peloton. 

Voin lentää putoamatta taivaaseen asti. 

Olen kaikkein urhein karhu.

...kun tiedän että olet lähelläni,

Istun hievahtamatta paikoillanni,

kun sinä istut vieressäni .

Nauran ja leikin mielellän.

Rakastan jokaistaa päivää..

..jonka vietän sinun kanssasi. "

-Ote kirjasta- 

Ja oikeuksiinsahan tämäkin pääsee kirjan ihanien kuvien kautta. Käykääpä lainaamassa kirjastosta, nappaamassa ruokakaupasta :) Tai tutut: lukemassa kirja meillä. 

Tsemppiä viikon haasteisiin

-OM-