Syysasusteita

Käväisin nopeasti nappasemassa pojalle syysasusteita popilta. Syysuutuuksista ihastuin tuohon robotti-pipoon, mutta samalla alekorista mukaan tarttui myös vihreäpipo syksyksi ja sormikkaan lämpimimpiin syysulkoiluihin. Ihmeekseni myös huomasin, että poika osasi pukea jo sormikkaat lähes itse käsiinsä. Kehitystä pukemisen saralla on siis kesän aikana tullut hurjasti, nyt jo sormikkaatkin hakeutuvat kohti oikeita sormia :) 

Paikallinen, ihana, sympaattinen lastenvaatekauppa NiiloIlo uusiutuu liikkeen ja nettikaupan kautta.
Heillä on blogissaan arvonta, johon pääset tästä.

Joko teillä on syksyn asusteet ja asut hankittu itsellenne tai lapsille?

OM

Rapuja ja veneilyä

Viime viikonlopun mökkeilyssä minulla oli koko ajan tunne, että aivan kun viettäisimme kesän viimeistä viikonloppua. Vaikka koko elokuu ja toivottavasti vielä lämmin sellainen on edessä, alkaa päiväkoti ja miehellä työt, harrastukset ja menot. Alkaa arki. Onneksi sää suosi meitä kuninkuusravi pakolaisia ja saimme viettää yhden kesän parhaista viikonlopuista ihan vain oleillen, syöden hyvin, ravustaen ja veneillen. 

Pienimies pääsi kokeilemaan ensimmäistä kertaa ravustusta ja taisipa nuo saksiniekat hieman ihmetyttää aluksi.

Pian ravustuksen jälkeen pakkasimme eväät, radion ja muut tavarat veneeseen (jep huomaat varmaan taustalla myös kasan miehen kalastusvälineitä) ja suuntasimme veneilemään. Toki ennen lähtöä yllätti pakollinen pissihätä ja onneksi metsässä tai metsäsaaressa on helppo pienenmiehen hoitaa ne hommat näin kesällä.

Tuskin vene oli edes startannut, kun me jo kaivettiin pojan kanssa eväät esille :) 

Joko teillä on alkanut arki? 

Mukavaa viikonalkua kaikille 

-OM-

Kuninkuusraveja evakkoon....

Heissan kaikille. Heinäkuu jatkui yhtä huonolla aktiivisuudella blogini suhteen, mitä kesäkuu. Kesä on ollut yhtä menemistä ja tulemista paikasta toiseen. Vielä kun itselläni ei ole lomaa ollut, niin viikonloput ovat menneet aina muualla kun kotona.  Jotenkin tuntuu että kesän aikana minulla ei ole oikein ollut jutunjuurta tänne kirjoittaa, kun kaikki lomailevat ja suurimman osan nettiaika muutenkin on vähentynyt. Silti on ollut ihanaa lukea reissukuulumisia ja katsella toinen toistaan hienoimpia kuvia muiden blogeista.

Meillä arki alkaa ensiviikon torstaina, kun poika palaa päiväkotiin. Hän on saanut olla koko kesän poissa hoidosta kiitos isovanhempien avustuksen ja miehen loman. Jollakin kieroutuneella tavalla jo odotankin arkea. Kesällä kaikki rytmit katoavat, kotia ei jaksa/ kerkeä hoitaa, tulee syötyä ihan mitä tahansa ja liikuttua aivan liian vähän.

Olemme kuitenkin hankkineet kotiimme uuden sohvan, joten pieni sisustuskärpänenhän se taas iski ja suunnitelmissa olisi hieman uudistaa yhtä jos toista kodissamme. Budjetti on olematon, katsotaan mitä saadaan mielikuvituksella ja valkealla maalilla aikaan. Elokuussa lupaan hieman enemmän "oikeaakin" asiaa tänne siis tuoda. 

Tänään kuitenkin suuntaamme vielä mökille, kesäviikonlopuksi, ei vielä ajatella syksyä liikaa. Aivan tuohon meidän naapuriin (seuraavalle moottoritien rampille) suuntaa viikonloppuna 60 000 kuninkuusravien innokasta vierailijaa. Joten meidän perhe katsoi viisaammaksi pakata auto (taas kerran) ja suunnata mökille evakkoon ihmispaljoutta. Näihin maisemiin.

Rentouttavaa viikonloppua

-OM-

Päivä 4/5: ruotsinkielestä...

Yritin tuossa työpäivän jälkeen ajaa nurmikkoa, mutta kone päättikin toisin ja teki "tenän" jo alkumetreille. Marssin naapuriin ja kysyin ymmärtäisikö naapurin insinöörimies mittään leikkurin päälle, mutta eipä hänelläkään ollut poppakonsteja käytössään. Jäipähän meidän takapihalle komea apilapelto kasvamaan lisää viikonlopun yli. :)

Niinpä tässä nyt istun keittiönpöydän ääressä ja mietin mitähän tästä päivästä kertoisi. Päivä 4/5 ilman pientä ja isoa poikaa. Huomenna nähdään. 

Olin töiden puolesta tänään ihan Kuopion ytimessä liikkeellä ja kävelin torin laitaa. Väkeä oli todella paljon, ihmisillä kesäloma ja yksi jos toinenkin kantoi kotiin mansikkalaatikkoa tai söi torimuikkuja tai jäätelöä. Ohikulkiessani huomasin erään iäkkäämmän naisihmisen kyltin kanssa, seisoi aivan kaupungintalon edessä. Uteliaisuuttani kiersin ja kurkkasin mitä kyltissä lukee. 

"Pois pakkoruotsi!" 

Yllätyin niin paljon, että purskahdin nauruun. En tiedä miksi, mutta näky oli jotenkin niin koominen. Keskellä kauneinta kesäpäivää, iäkkäämpi rouvaihminen päättäny nousta yhdennaisen barrikaadille keräämään adressia pakkoruotsin lopettamiseksi. Ja hänen luonaan oli kaksi arviolta 18-vuotiasta poikaa allekirjoittamassa aloitetta. Eikä siinä mitään, jokaisella saa ja pitää olla sananvapaus ja oikeus ilmaista itseään haluammallaan tavalla.

En todellakaan ole mikään pakkoruotsin puolestapuhujakaan. Rämmin lukion ruotsinkurssit läpi nipin napin, pakolla harjoittelin epäsäännölliset verbit. Ja annas olla, kun fysioterapiaopinnoissa tuli ruotsin suullinenkoe. Sain parikseni lukiosta ruotsista l:n kirjoittaneen (nykyisin hyvän ystäväni) ja onnistuin sössimään meidän keskustelustaan sellaisen komedian, ettei hänkään kovin hääviä akateemisesta ruotsista tainnut nappaista. 

En oikeastaan ole myöskään aiemmin miettinyt tätä pakkoruotsi asiaa, mutta jokin tuossa torin tapahtumissa jäi pyörimään päähäni ja ajattelin sitä vielä ajaessani töiden jälkeen kotiinkin. 

Ehken sen ruotsinkin kielen arvon ymmärtää vasta myöhemmin. Tai ainakin niin minä olen tehnyt. Reilu vuosikymmen ylioppilaskirjoitusten jälkeen vasta älyää miten kiva olis, jos ymmärtäisi edes hieman paremmin toista kotimaista. Esimerkiksi fysioterapiassa on eräs "tyylisuunta" psykofyysinen fysioterapia, jonka juuret ovat Ruotsissa ja Ranskassa. Iso osa sen lajin kirjoista on edelleen vain ruotsinkielisiä. 

Toivottavasti en kuulosta liikaa kukkahattutädiltä, koska se minun ei ole tarkoitus olla. 

Mitäs mieltä te olette ruotsinkielen taidosta? En puhu pakkoruotsista kouluissa, vaan taidosta puhua ja ymmärtä ruostinkieltä. Joudutteko te käyttämään ruotsia ihan käytännössäkin? 

Vai alkaako minun ikävä kasvaa liian suureksi, kun nyt se alkaa jo paasaamaan mitä kummallisimmista asioista? :) 

Muutaman vuoden takaiselta Tukholman reissulta kuva vanhasta kirkosta 

 Ja älkää ottako minua niin vakavasti :)

Tack och adjö

OM

Päivä 2/5

Ilman minun poikia :)

 Pari iltaa meni ihan hyvin, mutta tänään ikävä on jo alkanut hiipiä puseroon. Miten voikaan koti tuntua hiljaiselta ja oudolta. Tein aikanikuluksi puolukkapuuroa, jota jo maistelinkin ja pakkasin huomiseksi työevääksikin rasiaan. Olen yrittänyt nyt tyhjentää pakkasta uusia marjoja varten. Mansikat on meillä syöty jo aikoja sitten, mutta puolukoita ja mustikoita on vielä reilusti jäljellä.

Mukavaa iltaa, minä taidan kömpiä sänkyyn lukemaan kirjaa ja odottelemaan unta.

 

OM

Hiphei Heinäkuu

Täällä ollaan... kyllä... vaikka blogimaailma hurahti ohitseni käytännössä koko kesäkuun osalta. Ja mikä kesäkuu se olikaan. Ehdittiin juhlia pikkusiskon ylioppilas juhlia, aloittaa työt uudessa työpaikassa, selviytyä kohtuullisesti Venlojen viestistä, viettää rauhaisaa Juhannusta, nähdä sukulaisia, majoittaa putkiremontti evakkolaista, talkoilla taloyhtiössä, nauttia kesästä työpäivien jälkeenkin ja törmätä elämän asettamiin uusiin haasteisiin. Kaikenlisäksi kelit ovat hellineet aivan mahtavina, niin en kerta kaikkiaan ole ehtinyt koneen tai blogin ääreen paneutumaan.

Niinpä kun kroppa ja mieli ovat vaatineet hieman hidastamaan vauhtia on se nyt tehty. Tällä hetkellä olen itsekseen kotosalla. Mies viettää ansaittua lomaa ja mökkeilee pojan kanssa saaressa. Itse hieman kateellisena painan töissä ja yritän nauttia kesästä muuten. Minulla olisikin nyt monta päivää erossa oloa pojistani, joten tiedä sitten kuinka siitä selviän? :) Tänään on ollutkin oikein unettava päivä, vettä on satanut ihan maahan asti. Joten nyt kun kotiuduin töistä, taidankin hetkeksi kaivautua peiton alle nautiskelemaan kirjasta ja omasta ajastani. 

Se on muuten jännä juttu, kun kirjoittamiseen tänne tulee pidempi tauko. Ei oikein tiedä mitä kirjoittaisi, kun kirjoittamista olisi niin paljon. Jatkossa lupaan kantaa kameraani mukana hiukan tiiviimmin, joten viikonlopun Rantakalaillasta lienee luvassa kuvia sitten ihan mökiltä käsin. 

Nauttikaahan tekin kesästä, olkaa mahdollisimman paljon ulkona ja uimassa ja jättäkää tylsät sisätyöt vaikka odottelemaan seuraavaa sadepäivää! 

-OM-