Vaikka kelit ovat nyt Suomessa vasta kesäisiä, alkaa ilmassa olla
(valitettavasti) syksyn tuoksua. Syksy tuo mukanaan joka kerta
muutoksia, uutta, pelottavaa ja turvallisuuttakin. Meidänkin elämässä
tämä syksy saattaa tuoda muutoksia mukanaan, haasteita, mutta samalla
mahdollisuuksia. Pienimmäinen aloittaa päiväkodin ja uusia sosiaalisia
taitoja lähdetään pikkuhiljaa opettelemaan.
Tämän bloginkin kanssa olen miettinyt ja pohdiskellut. Äitiysloman
aikana oli aikaa kirjoitella ja kuvailla. Nyt arki nappaa välillä
tiukasti mukaansa. -A- onkin kantanut viimeaikoina päävastuun
Hajuheinään kirjoittelusta ja ilokseni olenkin saanut huomata, että
lukijoita on riittänyt.
Siirrän siis Hajuheinän pyöritysvastuun A:lle.
Ihan kokonaan en kuitenkaan taida blogeilusta luopua. Suunnitelmissani olisi alkaa pikkuhiljaa kirjoittamaan uutta viiden pennin hevonen
sivustoa. Ajatuksella sillä, että se olisi tälläkertaa kenties hieman
asiapitoisempi, ajatellen ammattiani fysioterapiaa. Unohtamatta
kuitenkaan elämän suuria tai pieniä iloja, arjen kauneutta, lastani,
liikuntaa ja kaikkea sitä mikä elämässä todella on tärkeää ja mikä ei.
"Elämässä kohtaamme uudet asiat valmistautumattomina.
Me kuljemme aina kohti tuntematonta,
vaikka emme tahtoisi eikä meillä olisi siihen tarvetta."
-Paulo Coelho: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin-
Kitzbuhelin Hanenkammin syöksyrinteen päältä |
"Vuoren huipulla kaikki näyttää pieneltä.
Ilon ja surun hetket menettävät merkityksensä.
Voito ja tappiot jäävät vuoren juurelle.
Huipulta näkee, kuinka suuri maailma on
ja kuinka laaja taivaanranta."
-Paulo Coelho: Viides vuori-
-Paulo Coelho: Viides vuori-
-OM-