sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Riisipuuroa

Yöllä oli satanut lunta ja pakkasta oli aamulla mukavasti muutama aste. Aamupuuhien jälkeen pojat lähtivät ulkoilemaan ja laskemaan liukirilla mäkeä. Lunta oli kuulemma ollut juuri sen verran, että liukuri oli luistanut ja missä lunta ei tarpeeksi ollut, oli jäinen nurmikko kuitenkin ollut tarpeeksi liukas. Ja mitä äiti tekee sitten sillä kuuluisalla "omalla ajalla". Siivoan pikasiivouksella kodin, puran astianpesukoneen, laitan pyykkikoneen pyörimään ja riisipuuron liedelle porisemaan. 
Satuin bongaamaan kuitenkin netistä Radio Novan jouluradion jonka napsautinkin päälle ja aamupäivä oli oikeasti erittäin rentouttava myös itselle, vaikka kodin ja perheen hyväksi se taas menikin. Ehdin juuri ja juuri valmiiksi, kun Suomencupin hiihdot alkoivat televisiosta ja pojat tulivat sisälle. Poika kysyikin heti; "äiti: oletko sinä ollut siinä sängyssä (sohvalla) koko ajan"? :) 
Kiitti vain pikkumuru.... Niin sitä vain vasta nyt huomaan sen kaiken työn ja puuhan, minkä äidit tekevät "näkymättömästi".

Pitkään hautunut riisipuuro, mansikkakiisseli ja ruisleipä odottelikin siis punaposkisia ulkoilijoita. Loppupäivä on mennytkin ihan vain oleillessa, löhöillessä ja pienen kävelylenkin merkeissä. Pakkashuuruinen, luminen metsä oli äärimmäisen kaunis. Kiipesin (ja ähisin) mahani kanssa tuossa lähellä olevan mäen päälle ja ihailin kauneutta. 




OM

perjantai 22. marraskuuta 2013

Jouluhylly





Tehtiin yksi ilta pojan huoneeseen jouluinenmaailma perus lack-hyllyn päälle. Käytiin hakemassa metsästä tuollainen maksimissaan 20cm minikuusi, jonka laitoin vanhaan kastikepurkkiin. Mies teki vanhasta kierrätys levystä jäniksen ja karhun ja maalasi ne makkarin rempasta ylijääneillä maaleilla. Sienet ja joulukartiotötteröt ovat Ikeasta, Lontoon punainen bussi on tuliainen pojan kummilta ja Pentikin pipariukot ovat monen vuoden takaa. Himmeät valot toimivat sopivina yövaloina pojanhuoneeseen. 

Tästä se pikkuhiljaa alkaa, joulunkoristeiden laitto :) 

Mukavaa viikonloppua 

OM

torstai 21. marraskuuta 2013

Tuoretta ja lämmintä

Leipää. Aah. 
Jääkaappi näyttää tässävaiheessa viikkoa melkoisen tyhjältä. Jotenkin nykyisin ei tuo ruokakaupassa käynti oikein iske, siihen menee aikaa ja on inhottavaa. Niinpä ollaan siirrytty "kerranviikossa" taktiikkaan, jolloin käydään kerralla vinguttamassa korttia sitten enemmän ja täyttämässä jääkaappi täyteen ruokaa ja välillä käydään vain lähikaupasta nappasemassa tärkeimmät. No niin... Nyt ollaan siis siinä vaiheessa menossa, että huomenna olisi kauppareissu edessä ja tänään kaapin tilanne näytti aika huonolta. Kaivelin varastojani ja kun oikein inspiraatio iskee, niin näköjään huonompikin leipuri saa hyvää aikaiseksi. Tein nimittäin jääkaapin tähteistä super hyvää italialaista leipää, aurinkokuivatun tomaatilla, mini tomaatilla, valkosipulilla, kinkulla ja juustolla höystettynä. 

Nyt tässä istun sohvan nurkassa pala leipää ja kuppi teetä vieressäni ja odottelen,että poika nukahtaisi unilleen. Meillä on nämä nukahtamiset vielä vähän niin ja näin. Välillä nukahtaa itsekseen omaan huoneeseen, välillä tarvitsisi vieruskaverin. Joskus nukahtaminen kestää ja kestää ja kestää, vaikka poikaa nukuttaa, mutta unelle ei vain anneta valtaa. Sitten pyöritään ja kiemurrellaan ja huudellaan äitiä tai isiä sängyssään, vaikka mitään hätää ei ole. Toisen kerran taas silmät lupsahtavat kiinni ja kotiin laskeutuu nopeasti tuhiseva hiljaisuus. 

Mutta nyt sitä leipää ja teetä. 




OM

tiistai 19. marraskuuta 2013

Raitapaitaa alessa...

Tulin vain pikaisesti vinkkailemaan, että Polarn o pyretillä on puuvillapaidat, joulunajan juhlavaatteet ja mekot alennuksessa -20%. Itse oli ihan pakko laittaa tilaukseen jo pitkään hankintalistalla ollut tummansininen klassikko ja taivaansininen koirapaita.


OM

torstai 14. marraskuuta 2013

Pimeää



Kaikki kuvat via Pinterest


On pimeää. 
Aamulla töihin mennessä on vielä pimeää ja iltapäivällä kotiin ajellessa alkaa jo hämärtymään. Päivänvalon saattaa hyvällä tuurilla nähdä työpaikan ikkunasta, jos siitäkään...
Tiedän kyllä että marraskuu vaatii sinnikkittyyttä, positiivista tekemistä iltaisin, leikkejä pojan kanssa, pientä herkuttelua ja saunomista.  Mutta joka vuosi tämä marraskuun pimeys vain meinaa saada yliotteen. Jos olisi miljonääri (tai edes takataskussa hieman ylimääräistä) niin nyt jos koskaan matka aurinkoon tekisi hyvää. 
Pakkanen tekisi jo ihmeitä, lumesta puhumattakaan. 

Mikä saa teidän pysymään skarppeina näin marraskuun sydämessä? 

OM

maanantai 11. marraskuuta 2013

Maistiaisia Pentikin Joulusta









Ihailen suuresti Pentikin tuotteita, vaikka niitä ei meillä kotona ole edes paljoa. Pidän yrityksen konseptista, luonnosta kumpuavasta inspiraatiosta ja suomalaisuudesta. Joulukuvasto on ilmestynyt jo joitakin viikkoja sitten ja poiminkin muutamia kuvia maistiaisiksi teillekin. 
Oikeastaan näistä ei tullut mieleen yhtään, pakkosaadatuotetta, vaan lähinnä ihailin kuvia ja niiden rauhallista tunnelmaa. 
Kiva uutuus on Pentikin kauneimmat Joululaulut, joita kuunnellessa voisi virittäytyä tunnelmaan. Chilioliiviöljy voisi olla mukava lahjaidea jollekin kulinaristille, tai kenties jouluglögi lämmittämään pakkasvarpaita.... 
...Vielä kun saataisiin hieman lunta tai edes pakkasta, niin alkaisi niitä varpaita paleltamaan. Toistaiseksi ulkona ollaan lompsittu kumppareissa ja uutukaiset talvikengät ovat saaneet odotella eteisessä kylmempiä kelejä. 
Pentikin kuvia katsellessa voi oikein aistia tunnelman, jossa sisällä on lämmin ja ulkona paukkuu pakkanen. Kuuluuko Pentik teidän joulun alus vierailukohteisiin? Itse siellä ainakin on pakko käydä kiertelemässä ja hiplailemassa :)

lauantai 9. marraskuuta 2013

Odottelua

Osa teistä tietää hyvinkin mistä kesäkuinen totaalinen blogihiljaisuuteni johtui. Kärsin nimittäin tuolloin erittäin voimakkaasta väsymyksestä, heikotuksesta ja lopulta pahoinvoinnista. Pikkusiskoni ylioppilasjuhlissa olo oli "omituinen", rauhallinen ja seesteinen. Maistelin harvakseltaan kuohuviiniä, ei oikein huvittanut, vaikka syy olisi ollut mitä parhain juoda lasillinen loppuun. Juhlien jälkeisenä maanantai aamuna, sain selville että odotan vauvaa. Haaveilemamme asia, jota emme missään maailman tilanteessa pitäneet itsestään selvyytenä, oli kenties käymässä toteen ja elämä, joka osaa yllättää juuri silloin, kun itse ei yllätyksiin enää usko. 

Via Pinterest
Alku oli hankalaa, kesän sinnittelin töissä, aivan kuin esikoisenkin kanssa. Viime kesä meni totaalisesti kohdaltani "ohitse", olo oli niin kurja, mutta olin onnellisen tietoinen siitä, että tämä on vain väliaikaista. Tämän vuoksi kestää ihan mitä vain. Iso kiitos miehelleni, koska tällaisina hetkinä hänen sydämellisyys ja rakkaus tulivat enemmän kuin koskaan tarpeeseen. Kiitos myös kaikille niille, jotka grilliruokia laittaessaan keittivät samalla minulle perunavelliä tai kaurapuuroa :)

Via Pinterest

Sitten eräänä päivänä töissä huomasin, että minulla tekeekin mieli kahvia. Maailma alkoi selkenemään, ruoka maistumaan ja vointi parantumaan. Raskauden ensimmäinen kolmannes oli ohitettu. Tuosta on menty eteenpäin esikoisen ehdoilla, arkea pyörittäen ja ajatuksen tasolla jo uuteen sopeutuen. Tilanne on toisenlainen, kuin viimeksi. Haastavampi ja epävarmepi töiden suhteen, mutta varmempi ja luottavaisempi muuten. Vaikeuksien ja vastoinkäymisten jälkeen elämä on alkanut kantaa ja tulevaisuuteen on luotettava aivan uudella tavalla. Onni on tässä ja nyt, ei murehtivalla vuoden päässä olevien työasioita, koska jokainen polku on kohdallani ollut kuitenkin tarkoitettu. 

Via Pinterest

Tämä toinen odotus on ollut erilainen, rennompi mitä ensimmäinen. Arki on sujunut esikoisen ehdoilla. Raskausviikot ovat hurahteet seuraaviin, puoliväli ylitetty jo tovi sitten ja normaalit vaatteet jääneet pieniksi jo moneen kertaan. Tänä vuonna pikkujoulupukeutumisessa minulle ei ainakaan tule ongelmia, koska en mahdu mihinkään kauniiseen ja pieneen mekkoon, joten voin rauhassa pukeutua telttaan. Tai farkkuihin ja tunikaan. 

Via Pinterest

Niinpä täällä odotellaan. 
Odotellaan Joulua,
odotellaan talvea,
odotellaan vauvaa.
Odotellaan vielä 4 viikkoa loman alkuun,
odotellaan masun kasvamista isommaksi.
Odotellaan (ja toivotaan ettei) lonkkakipuja. 

Aamuisin odottelen että muut heräisivät, 
aamuni alkoi tänäänkin jo 5.30, en vain saa enää nukutuksi vaikka väsyttäisikin. 
Aamut ovat kyllä silti ihania, koska silloin saan juoda rauhassa kahvini ja olla hetken omissaoloissani. 


Via Pinterest

Matkaa on vielä sydäntalveen, mutta hyvällä puolella ollaan. 
Juhlitaan ensin isiä, Itsenäisyyttä, Joulua ja Uuttavuotta ja kenties 3 vuotiastakin...
Nyt pieni, pörrötukkainen ja unelta tuoksuva poikani kömpi viereeni, joten yksi odottelu on ainakin tältä aamulta ohitse. Aamuhommiin ja päivän askareisiin.... 

Via Pinterest
Mukavaa viikonloppua. 
OM

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kalsaripäivä...

...pojalla, villasukkapäivä äidillä. 

Flunssaryökäle puraisi meitäkin. Pojalla on ollut kuumettakin ja nenä vuotaa. Perinteisesti yöllä on nukuttu huonosti ja syönti ei oikein meinaa iskeä. Niinpä ollaan otettu tämä päivä ihan rennosti. Kuljettu koko päivä kalsareissa ja villasukissa. Laatikon pohjalta löytyi sopivasti Niko-lentäjän poika elokuva, joka oli oikein omiaan tällaiseen päivään. Ollaan polteltu kynttilöitä ja oltu vaan.
Nyt jo näyttää hieman virkistystä tapahtuvan. Pikkuautot pörisevät ja pojan huone näyttää juuri niin räjähtäneeltä, kuin leikkivän pikkupojan huoneen pitääkin ja
uunissa tuoksuu jauheliha-punajuuri-peruna-sinihomejuustolaatikko.




OM

maanantai 4. marraskuuta 2013

Joulun suosikit Dermolta

Pyhäinpäivä ja viikonloppu kun ovat nyt onnellisesti takanapäin, niin aloitetaan Joulun ihanuuksien läpikäynti täällä minunkin blogissani. Ja aloitetaankin tälläkertaa kauneustuotteista. Työpaikan kahvihuoneeseen oli ilmestynyt Dermosilin joulukuvasto, jossa tänäkin vuonna oli joitakin aivan huippuja ihanuuksia.
Tässäpä poimintojani suosikeista. 


Hyasintilta tuoksuva käsisaippua. Hyasintti on yksi joulun lempituoksuistani.Tuon niitä sitkeästi kotiimme, vaikka ne hieman miehen nenää kutittavatkin. Tässä siis oiva vaihtoehto. 


Hauska idea pikkujoululahjoiksi tyttökavereille. Tuoksut ovat tänä vuonna saaneet innoituksensa joulunajan kukista. Yksi tuotteista on hajusteeton. 


Ehdoton suosikkini nro1. Kitchen soap- ginger. Mukaan tulee lahjalaatikko ja käsipyyhe. Meillä on ollut Dermosilin keittiösaippua käytössä jo kauan ja erittäin hyväksi todettu. Poistaa käsistä todella hyvin rasvat ja mm.kalan tuoksut. Nyt tämä ihanuus on päivitetty sesongin ajaksi joulun tuoksuun! 

 
Jotain miehille. Kaksi suihkugeeliä hienossa, rouheassa pakkauksessa. Isänpäivään ei taida tilaus enää ehtiä, mutta jouluksi hyvinkin. 


Muumifanille. Moomin cool ja Moomin warm tuotteita markkinoidaan lapsille helpottamaan kolahtaneen polven tms. kipua, mutta tiukan paikan tullen toiminnee myös aikuisilla ;) 

Onko Dermosilin tuotteet teille tuttuja? 
Tästä pääset tutustumaan heidän nettisivuilleen, mikäli joku tuote jäi hyasintin lailla kutkuttamaan. 

Mukavaa viikonalkua.

OM

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pyhäinpäivän tunnelmia




Pyhäinpäivä  vietettiin ihan kotosalla. Pojat tekivät hedelmistä hirvioitä, Mummi ja Vaari kävi kyläilemässä, syötiin hyvin ja itse sain tulijaisiksi kimpun kauniita kukkia.
Illalla vielä rauhoittava ulkoilu, rentouttava sauna ja hieman lisää ruokaa.
Niinpä koko porukka veteli hirsiä jo ilta kymmeneltä. Jäi vanhempien Hobitti-elokuvankin katselu tällepäivälle. Sellaista elämä on.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Illan suunnitelmat


Mietittiin eilen pitkään lähteäkö ruokakauppaostoksille eilen illasta vai tänään työpäivän jälkeen. Niinpä oli tainnut miettiä moni muukin, sillä Prisman parkkipaikalta sai etsiä ensialkuun tyhjää ruutua autolleen. 
Ihmeen hyvin reissu meni, taisipa muutkin ihmiset kun olla liikkeellä etukäteen hyvin psyykatulla pitkällä 
p-i-n-n-a-l-l-a. 

Pojankin kärsivällisyys riitti hyvin, kun alkumatkasta hän huomasi Angry birds luutun, joka piti ihan ehdottomasti saada. Hintaa kyseiselle luutulla oli enemmän, kun äidin puolen vuoden wettexseillä, mutta voin jo nyt sanoa, että oli hintansa väärti. Kaveri tutki luuttua ja kuvaa ja sepitteli tarinoitaan vihaisista linnuista. 

Eipä vain tainnut tietää poika mihin tuonkin luutun osto johtaa.... Hah. Tänään olisi edessä nimittäin pikasiivousta kotosalla. Viikonlopuksi saamme rakkaita vieraita kyläilemään ja kenties kirjoitamme kirjeen jo joulupukillekin. Miten muuten voikin noin pieni (2,5vee) osata selata Suurta lelukirjaa jo niin antaumuksella. Lego ja autosivujen kohdalla alkaa olla jo sivut luettu aivan hiirenkorville. 
 

OM