torstai 27. maaliskuuta 2014

Ihana valo

"Sinä olet aurinko"



Ihanat kelit ulkoiluun ja pihahommiin. Ostimme vaunuihin seisomalaudan isoveljelle, jota nyt olemme menestyksekkäästi testanneet. Hyvin pukkaa äidillekin hikeä työntäessä 14kilosta isoveljeä ja 5 kilosta pikkuveljeä pitkin kävelyteitä :) Aurinkoiset ilmat suorastaan pakottavat ulkoilemaan, eikä sisään meinata malttaa tulla milläään. Pieni kurkkuröhäkipu on vain ollut riesanamme oikeastaan koko perheellä ja tänään ollaankin paranneltu itseämme sisätiloissa. 
Alkuviikosta haravoin ja rapsuttelin jo takapihaakin. Milloinkahan kevät haravointia on päässyt tekemään näillä korkeuksilla maaliskuussa?  

Mukavia kevätpäiviä kaikille. 

OM

Nimi pienelle pojalle






Viime sunnuntaina pikkuveli sai vihdoin virallisesti nimen. Olemme toki kutsuneet häntä oikealla nimellä jo pitkään, ihan jo isoveljenkin vuoksi. Täällä blogin puolella en kuitenkaan nimeä taida paljastaa ja meidät pojat saavat kulkeakin täällä kirjoituksissani nimillä isoveli ja pikkuveli. 
Ristiäiset olivat ihanan tunnelmalliset hulinat. Heti alkuun huomasimme, että yksi virallinen paperi oli jäänyt kotiin ja koska juhlat pidettiin isovanhempien luona, matka hakemaan olisi ollut turhan pitkä. Onneksi paperiasiat saatiin sovittua ja kuntoon ennen, kun pappi kastoi pojan. Pappi viihtyi niinkin hyvin juhlissamme, että taisi myöhästyä seuraavasta tilaisuudesta. 
Juhlissa oli ihana nähdä samalla kertaa kaikkia läheisiä ja viettää iltapäivä heidän kanssaan. 

Kiitos vielä juhlissa olleille, ihanat hulinat!
Erityiskiitos vanhemmilleni, joiden luona tilaisuus pidettiin.

torstai 20. maaliskuuta 2014

-5kg






5 kiloa olisi pudotettavaa, sen verran se raskaus taas kroppaani ylimääräistä jätti. Reisiin, pakaroihin,  vatsaan ja tisseihin. Se on enemmän, mitä Mini painaa tällähetkellä. Toivottavasti kuitenkin minillä on kasvukäyrät ylöspäin ja äipällä alaspäin. 
Eipä silti, en ota painosta mitään paineita. Emme omista edes vaakaa, koska meillä ei ole koskaan ollut tarvetta tarkkailla painoa tai laihduttaa sen kummemmin. Kävin eilen neuvolan puntarissa terveydenhoitajan kehoituksesta ja sieltä tuon painolukeman nyt teillekin kerroin. 

Enemmän mietin liikunnan iloa ja riemua ja siitä tulevaa hyvää oloa, kuin kiloja. Mukavaa on että pääsee taas liikkeelle, lenkille, jumppiin ja sutjakkasti lapsen kanssa leikkeihin. Olen aloitettu liikkumista kuitenkin varovaisesti. Blogeissa ja facebookissa on kiertänyt jos minkälaista haastetta, milloin haastetaan tekemään kyykkyjä, milloin lankkuliikettä päivittäin. Keväällä motivoidaan liikkumaan ja kesäksi kuntoon jos minkälaisella keinolla. Kyykkyhaastetta mietin hetken, mutten kuitenkaan viitsinyt alkaa jokapäivä kyykkäämään (vaikka hyvä olisi). Lankkuhaastetta en edes miettinyt, sillä venynyt vatsanahkanikin nauroi ajatukselle ;) 

Edellisenä raskaudesta palautumiskeväänä ja kesäänä otin jossakin vaiheessa tavoitteeksi juosta syyskuussa puolimaratonin ja liikkeelle lähtemisen motivaattorina se toimi tuolloin oikein hyvin. Nyt ajattelin, että voisin lenkkeillä ja jumppailla Kuopion Venlojen viesti motivaattorina. Toki se tulee aivan liian aikaisin,  jos ajattelee järjellä. 

Lapsi, lapset asettavat liikunnalle monta haastetta. Liikkuminen tulee oikeastaan aikatauluttaa kalenteriin. Enää ei onnistu, että lähtee silloin, kun mieli tekee. Tietenkään aina se liikkumaan lähteminen ei huvita, väsyttä, laiskottaa ja paljon mukavampi olisi jäädä sohvan nurkkaan syömään suklaata ja katsomaan Emmerdalea. Mutta sitten taas aurinko pilkahtaa pilven takaa ja saa aikaan niin mahtavan tunteen, ettei ulos kertakaikkiaan voi olla lähtemättä. Tai joku urheilija onnistuessaan kilpailusuorituksessaan kerrassaan pakottaa minutkin jumpalle (hyvä KEPA! :) ) tai kaapissa odottaa uudet treenikengät, joita on ihan pakko päästä kokeilemaan. Mikä kenelläkin liikkumaan lähtemisen motivaationa toimiikaan sitä kannattaa hieman vielä kasvattaa. 

Itse kävin aamulla Prismassa kurahousuostoksilla. Samalla huomasin shampoohyllyn päässä uusia huulipunia (minä joka en käytä huulipunia) tai oikeastaan kiiltopunia. Niinpä nappasin pirteän punaisen sävyn ostoskoriini. Puna huuliin ja ai että vaunulenkki sujui hymyssä suin. 

Millä sinä saat itsesi ylös, ulos ja lenkille?

OM

 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Matkakuumetta lasten kanssa

"Jos passikuvasi on aivan näköisesi, olet matkan tarpeessa"
 -Ralph H. Woods- 

Jep on se näköinen ja olisin kyllä matkan tarpeessa. Näin keväisin itselleni usein iskee matkakuume, haaveet ovat usein pieniä ja reissut myös ja varsinkin nyt kun meillä on kaksi pientä lasta ja rajallinen budjetti. Silti olisi kiva päästä käymään jossakin. Emme ole "lomailleet" pitkään aikaan muualla, kun kotona, mökillä tai lapsuuskodin paikkakunnalla. Niissä ei ole mitään vikaa, mutta nyt mieli kaipaa muualle. 


"Ken on paljon nähnyt eikä mitään omista, sillä on silmät kirkkaat ja kädet köyhät"
-William Shakespere-

Esikoisen kanssa olemme käyneet toistaiseksi Tukholmassa ja Keski-Euroopan reissun. Molemmat matkat sujuivat onnistuneesti. Toki lapsiperheenä reissatessa pitää ottaa paljon enemmän asioita huomioon, mitä pariskuntana. Tavaraa on ainakin tuplasti enemmän, ruoka pitää tulla ajallaan, vessaan on päästävä heti kun tilanne sitä vaatii, kiukkua saattaa esiintyä lasten ja myös kanssa matkustajien puolelta. 

 Norwegianin halppislentoyhtiöltä tulikin sopivasti keväälle ja kesälle lentotarjouksia, jotka olivat mukavan edullisia.Tutkaillessani lentoja myös lentoajat osoittautuivat ihan mukaviksi. Kyselinkin Norwegianilla reissanneella veljeltäni kuinka matkat ovat sujuneet ja ei kuulemma mitään ihmellistä ole sattunut matkan varrelle. Tietenkin matkatavaroista ja lastenvaunuista on kuulemma erillinen hinnoittelunsa, eikä lennoilla tarjoilla ruokaa. Toisaalta Finnairilla taitaa saada lyhyillä lennoilla nykyään sen kahvin ja on meille sattunut ja tapahtunut isoillakin lentofirmoilla reissatessa lentojen muutoksi ja perumisia. Tietenkin mukavaahan se olisi, jos lasten kanssa sitä ei tapahtuisi. 
Onko teillä kokemuksia Norwegianin lennoista? Kuinka ne ovat sujuneet ja onko lapset olleet mukana?


"Matkamiehen tavoin tulevat ja menevät myös vuodet"
-Matsuo Basho-

Emme kaipaa kauaksi, emmekä kaipaa kauan reissussa oloa. Sen verran mukavuuden haluisiakin olemme, että ihan lähelle olemme vain matkaa suunnitelleet. Kenties Kööpenhamina tai Oslo. Molemmat tuttuja ja turvallisia pohjolan suurkaupunkeja. Kööpenhaminassa olisi ripaus keski-Eurooppaa ja lapsille mm. Tivoli. Oslossa olisi merta, raikkautta ja lupsakkaa oloa. Meille "helpoin vaihtoehto matkaamisen on kyllä tuo Munchenin suunta, johon sitä haaveillaan taas lähtöä. 
Eihän sitä nykyään kaipaakaan mitään menoa ja meininkiä. Enemmänhän sitä suunnittelee matkoja ja menoja lasten ehdoilla ja heitä varten...
 
...Tietenkin sitä pitää muistaa elää myös itse.

Mitäs loma suunnitelmia teillä on kevään ja kesän ajalle?

OM

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Leikkipuistossa perheen kanssa

Kuopiolaiset hohhoi... tunnistatteko paikan?



Kyllä vain kävimme sunnuntaina "naapurikaupungin" Brahenpuistossa, toiselta (tai onko entiseltä?) nimeltään pikkukakkosen puisto. Puistoa on aivan vasta remontoitu ja uudistettu perusteita myöten. Puisto onkin oikein kiva leikkipaikka sekä pienille, että hieman isommille lapsille (ja vanhemmille) 
Puistosta löytyy aivan pienille suunnattuja karuselleja, hiekkalaatikoita ja liukumäkiä, mutta myös isommille tarkoitettuja, liikuntaan ohjaavia tempputelineitä. 

Suora lainaus Kuopion kaupungin sivuilta:
 "Brahenkadun ja Kuopionlahden väliin jäävä puisto on saanut nimensä kreivi Pietari Brahesta, joka perusti vanhan Kuopion v. 1653. Vaikka puisto nimellään viittaa kaupungin vanhimpaan historiaan, on puistona Brahenpuisto kantakaupungin nuorimpia. Brahenpuisto on keskustan suosittu perhepuisto oleskelu- ja leikkipaikkoineen sekä kesällä että talvella." (kuopio.fi)


Lasten ja perheiden leikki ja liikuntapaikkoja on Kuopiossa ihan kivasti

Kallavedeltä puhalsi kylmä tuuli, joten huppu oli tarpeen leikkiessä

Labyrintti oli meidän 3veen suosikki, juosten mentiin- tottakai!

Köysikiipeilyssä vaadittiin hieman jo akrobatiaa ja isin apua

Oli virhe istua tähän "kuppiin", sillä se pyöri niin vimmatusti, ettei pois meinannut päästä :)

Kallaves, Kallaves. Jäällä näkyi useita pilkkijöitä ja retkiluistelijoita.

 Ja ei sitä tiedä aamulla, mitä päivä tuo tullessaan. Sillä sunnuntaipäivän aikana maistoin elämäni ensimmäistä kertaa sushia. Ne löytyy tuolta lautaselta kaiken muun herkun seasta. Ihan perus hyvää, mutta en kuitenkaan ihan vakuuttunut. Kyllä mummu tekee paremmat graavikalat!


Olettekos tutustuneet Kuopion puistoihin?

OM

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Naistenpäivää ja kastejuhlan suunnitelmia

Hyvää naistenpäivää kaikille naisille siellä ruudun toisella puolella! 

Täällä heräillään pikkuhiljaa lauantaipäivään, räntää sataa ja rapakko takapihalla sen kun kasvaa. Mies lähti aamulla töihin ja itse heräilin kohtuullisen virkeänä yön jäljiltä samalla hetkellä, kun ulko-ovi napsahti kiinni. Vauva heräsi myös. Kävin vaihtamassa vaipat, syötin hänet ja sitten istuttiin sylitysten olohuoneen sohvalla ja kuuntelimme isoveljen rauhallista unihengitystä huoneestaan. Siirsin vauvan nukkumaan sänkyynsä ja samalla hetkellä isovelikin heräsi. Taas sylittelyä, hetki kahden, rauhallista heräämistä uuteen aamuun. 

Nyt isompi katsoo aamupiirrettyjä ja pienempi nukkuu yhä. Meillä on reilun kahden viikon päästä kastejuhla, joita olemme suunnitelleet yhdessä äitini kanssa. Meidän kuukausi on ollut sen verran kiireinen, etten ole oikein ehtinyt/ jaksanut miettiä juhlaa vielä todenteolla, mutta nyt aamusta minulla oli hyvin aikaa. Kokosin pinterestin kautta muutamia inspiraatiokuvia juhlaan. 
Pitää alkaa ihan ensimmäisenä tilaamaan nimellä varustetut servetit, niillä alkaakin olla jo hieman kiire :) 

Kuvat via Pinterest

Tänään on tiedossa illalla naistenpäivän kunniaksi kahvittelua ystäväni kanssa kaupungilla, isoveli ja mies menee katsomaan salibandyn liigakarsintoja ja me pikkuveljen kanssa suuntaamme hetkeksi omille teillemme. 

OM

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Korisänky


Vauvan strategiset mitat olivat laitoksen puntarissa 3680g ja 50cm, ei siis mikään pienenpieni, vaikka pieni onkin. Esikoisen kohdalla jo huomasimme, että pinnasängyssä on vauvan ensimmäisillä viikoilla aika kolkon oloista uinua. Isoveljellä kokeilimme jo äitiyspakkauksen laatikkoa, mutta sen laidat olivat turhan korkeat, varsinkin öisiin hyssyttelyhetkiin.

Kyselin puusta, päreestä tehtyä koria omasta mummulastani, mutta siellä ei tarpeeksi suurta ollut. Äitini kysyi myös korien tekijältä hinta-arvioita korisängystä, mutta hinnan kohotessa aika huimiin lukemiin hylkäsimme ajatuksen. Sitten aivan sattumalta appiukko löysikin haaveilemani korin varastonsa vinniltä. Korin historiakin on selvillä ja siinä on nukkunut siis meidän poikien ukki sisaruksineen aivan vauvana. Osa heistä on kuulemma syntynyt keskosina ja heitä nukutettiin pumpulilla pehmustetussa korissa vauvana. Onneksemme löysimme suvussa olleen korin, sillä nyt korin arvo ja sen merkitys on korostunut isoukin poismenon vuoksi. 

Kohtuullisen hyvin pikkuveli on korissa nukkunut, vaikkakin kaikkein mielelläänhän hän nukkuisi rinnan päällä tai vähintäänkin aivan kyljessä (siis tississä) kiinni. Pehmustin korin ylimääräisellä peitolla ja pikkuruista pesää pääsi koristamaan tärkeät unilelut. 







Pieni kalamies

Keinu, pieni kalamies
unten lainehilla,
tuuli yöllä verkot täyttää
onnen ahvenilla.

Nouse unilinnun selkään
taivaan apajilla,
pienet tähtikalat leikkii
sinilainehilla.

Taivaan kultalaiva kulkee
pilvisaaren rantaan,
paina pieni kalamies
pääsi kultasantaan.

Äiti laulaa unilaulun
suukon sulle antaa,
pienen pojan uupuneen
omaan tuutuun kantaa.

OM