Ruusuja päivääsi

Pikaiset kuulumiset täältä. Pahoittelen samantien, että kirjoittelut on taas jääneet. Täällä mennään äitiysloman (tai vanhenpainvapaan...) viimeistä kuukatta. Hurjaa. Uusia tuulia siis on edessä, tavalla tai toisella.

Sisko oli käymässä pitkällä viikonloppu vierailulla ja hänen kanssaan avasimme myös glögikauden. Tänään nautiskelin glögin jämät ja leikkelin syntymäpäiväruusuista lehdet pois, jolloin ruusut saavat muutaman päivän lisää aikaa.

Aurinkoista syksyä sinne, toivotaan että se pysyisi tällaisena- alkuviikon harmaus ei oikein miellyttänyt täällä ketään.

Muffinsit x 2

Poika halusi eilen leipoa muffinseja, kun mies oli iltavuorossa töissä ja ilta tuntui pitkältä ja vielä pidemmältä. Aikamme kuluksi aloimme sitten leipomaan. Pojan innostus hävisi leivontaan noin 5 minuutin kuluttua, mutta jonkunhan homma piti loppuunkin asti tehdä ja kukas muukaan se joku on kuin minä? Leivoin pätkismuffinseja netistä löytyneen ohjeen mukaan. Mistään lowfatista ei todellakaan ole kyse näiden herkkujen kohdalla, sen verran reilusti rasvaa, sokeria ja suklaata taikinaan upposi. Lopputulos on kuitenkin mitä parhain ja kerrankos täällä vain ollaan, joten iltapala kuitattiin muffinseilla (ensin oltiin kyllä syöty myös kaurapuurot)

Tänään muffinsivuokia oli vielä niin paljon jäljellä, että päätin tehdä lastenhuoneeseen muffinsivalot. Vanha juttuhan tämä jo on, mutten ole saanut aikaiseksi toteuttaa aikaisemmin. Meillä nämä valot toimivat todennäköisesti myös yövalona pimeinä öinä. Kerrassaan helppo valot on toteuttaa, terävällä veitsellä vain reinä pohjaan, valo sisään ja se on siinä.

Lusikat kehyksiin

Sisustus juttuja taas, kun ei oikein mihinkään tehollisempaan ole pystynyt. Meillä sairastellaan oikein pitkän kaavan mukaan... Onpahan ollut ainakin aikaa saattaa loppuun aikuistenmakkarin sisustelu. Pikkuveli sai kastelahjaksi kummilusikan kehyksissä. Mielestäni ihana oivallus. Isoveli sai puolestaan  synnyttyään kyseisen vuoden vuosiuistimen, kröhöm... 3,5 vuotta sitten. Pitkään mietin mitähän silläkin tekee, kun ei oikein raaski uistimen varsinaiseen tarkoitukseenkaan laittaa. Kalastukseen siis. No nyt on molempien poikien lusikat kehyksissä ja esillä :)

Muilta osin jutut ja ideat alkaa olla jo aika käytettyjä reilun viikon sairastelun ja valvomisen suhteen. Paras juttu tänään on ollut 3veen tarinointi. Hänen mielestään nenällä ei voi mitenkään olla muuta tehtävää, kun se että räkä tulee sieltä ulos. Ollaan varmaan vähän väsyneitä, mutta naurettiin miehen kanssa "vedet silmissä" tuolle oivallukselle. Kyllä lapsilla on sitten taito nähdä asioissa aina se oleellinen ;) Eikös vaan?

Säilytysratkaisujen ihmeellinen maailma

Muuttaessamme tähän nykyiseen kotiimme mieheni kanssa, viisi vuotta sitten meitä oli vain kaksi. Silloin sisustuksessamme oli pinnalla tietty romanttisuus, kaupasta kannoin kotiin joka kuukausi maalaisunelma lehden ja mummolan vinnit tuli koluttua läpi useaan otteeseen. Kodissamme on vieläkin kaksi entisöityä tuolia ja yksi vanha kirstu, joita vaalin kuin kukkia kämmenellä, mutta muuten sisustusmakumme on pikkuhiljaa muuttunut selkeämmäksi.

2011 perheeseemme syntyi esikoinen ja mietimme muuttoa isompaan kotiin. Se jäi koska kahden makuuhuoneen rivitalokodissamme mahtui tuolloin aivan hyvin, sijainti ja iso takapiha ovat plussaa. Yhdestä neliöstä teimme kuitenkin tarjouksenkin, mutta kaikella on tarkoituksensa ja se tarjous silloin hylättiin. Onneksi. Sitten työrintamallani tuli muutoksia, mitkä osittain jatkuvat edelleen. Kuukaudet kuluivat, kotia myllättiin tarpeen tullen. Pienemmästä makuuhuoneesta tehtiin esikoisen huone, vieras-sänky myytiin kirpparilla ja tilalle hankittiin nojatuoli, josta tulee näppärästi vuode. Tällainen klik.

Haastetta asumiseen, säilytykseen ja sisustukseen on osaltaan tuonut tuo toinen lapsemme. Tavaraa on.... paljon... Jälleen kerran koti kokee muutosta, myllerrystä ja tavaroiden ja neliöiden hyötykäyttöä. Jossakin vaiheessa muutto isompaan taitaa olla väistämätön, mutten enää  kaipaa isoa kotia, ainoastaan hyötyneliöitä. Kotia jossa tavaroille on oikeat paikkansa ja tavarat ja esineet joita meillä on, ovat käytössä ja tarpeellisia.

Viimeaikoina olen koukuttanut itseni netin sisustusblogeissa ja pinteresteissä oleviin Ikea hack sivustoihin ja vinkkeihin. Hurmaannun kotien ja huoneiden toimivuuksista jo Ikean näyttelyhuoneissa, mutta vielä enemmän ihastelen tavallisten ihmisten ja arkielämän sisustajien keksinnöistä. Ikea hack ideoita löytyy mm täältä tai sitten ihan googlaamalla.

Tällähetkellä ajankohtaista on olohuoneemme muutos. Ajatuksen tasolla olen sitä jo miettinytkin ja tälläkertaa lähtövuorooan odottelee lasivitriini, kaunis, mutta ei toiminnaltaan käytännöllinen tämänhetken tarpeisiimme. Tilalle olen miettinyt ihan perus Ikean malm-lipastoa, uutuutena malmista näyttää tulleen harmaaväri. Todennäköisesti päädymme kuitenkiin perus valkoiseen, johon sitten voi yhdistää monia muita värejä.

Kuvat lainattu suoraan Ikean sivuilta

Onkos teillä tullut vastaan syksyisiä sisustusinspiraatioita? Entäs omia hyviä kokemuksia säilytysratkaisuista? Vinkkejä otetaan ilolla vastaan :)

Kuulasta, kirkasta ja flunssaista

Torstaita vain täältä. Poikien nuhat eivät meinaa millään helpottaa. Mitään pahempaa ei ole kummallakaan, vain pientä kiukkuisuutta, pään särkyä ja kaksi pientä nenää niistettävänä. Sen verran isovelikin taitaa tuntea väsymystä kehossaan, että nukkuu jo toista tuntia päikkäreitä. Pienempi sen sijaan on tavoilleen uskollisena hereillä päivällä ;) Meidän piti lähteä tänään metsäretkelle, kun isompi olisi halunnut suunnistamaan! Mutta kotoiluksi vaihtui ja aivasteluksi. Olen tuuletellut petivaatteita ja pessyt lakanapyykkiä. Sen verran upea sää siihen on tarjolla.

Lyhty viritetty pihlajaan...

Isompi "räkä-Jooseppini" kerkesi kuvaan suoraan ruokapöydästä,
Huomatkaa maitoparta

Olettekos muuten törmänneet tähän uuteen talouspaperiin? "Mummot meni marjaan" on mielestäni kerrassaan hurmaavaa ja ilostuttaa jokainen kerta, kun vaikka moita räkänokkia pyyhkii.

Pysykäähän liikkeessä ja terveenä :)

Ikimuistoinen kesä kuvina

Syksyksi kääntyi kalenteri ja mieli. Blogikin on ollut totaalisesti kesämoodissa ja jospa tämäkin hieman virkistyisi näin syksyn alettua. Mennyt kesä oli ikimuistoinen. Ensimmäistä kertaa mökkisaareen matkasi mukana myös pikkuveli. Saimme olla kesän mittaan pitkiä aikoja lomalla yhdessä koko perhe, kun miehellä oli kesäloman lisäksi useita viikkoja isyysvapaata. Heinäkuu oli ennätyksellisen lämmin, kuka enää muistaa että Juhannuksena piti olla kalsarit ja toppatakki päällä? Kesä siis lomailtiin, uitiin, syötiin ja saunottiin. Kalastettiin, urheiltiin ja "perheiltiin". Käytiin hieman reissussa, täytettiin pakastinta talvea varten ja taas uitiin. Tuntuu että talvesta ja loskakeleistä on ikuisuus. Keho ja mieli tuntuu tankanneet reilusti aurinkoenergiaa ja syksyksi on toivottavasti virtaa ja kumisaapaskelitkään eivät tunnu ajatuksena lainkaan hassummilta. Mielessä on tottakai hieman haikeuttakin. Äitiysloma on edennyt reilusti yli puolenvälin. Pikkuveikallekin on jo haettu hoitopaikkaakin. Marraskuussa pitänee aloittaa taas töiden etsiminen todenteolla. Toivottavasti mielenkiintoisia työmahdollisuuksia olisi nurkantakana odottelemassa, onnekseni olen saanut työskennellä aikaisemmin antoisissa ja palkitsevissa työpaikoissa, joten toivon että minulla on näyttöjä taidoistani ja tahdostani myös tulevaisuudessa. Mieli haluaa jokatoinen päivä oikeisiin töihin, joka toinen päivä ei. Onneksi sentään miehellä on vielä edessä isälomaa vanhempainlomani jatkoksi.

Syyskuun ensimmäinen. Pihlajat ovat pullollaan marjoja, osalla pelloista puimurit ovat vielä työssään, jossakin ajokoira juoksee metsässä ja metsästäjät istuvat nuotiolla juomassa kahvia ja parantamassa maailmaa. Metsään nousee sieniä ja juoksulenkeille on taas suotuisa sää. Niin ja kynttilälyhdyt voi jo kaivaa esiin ja täydentää kynttilävarastot. Omenoita voi syödä mielinmäärin ja pihalla tehdä syystöitä. Syksy.... Ei se yhtään hullumpi ole sekään. Mielestäni syksyssä on kevään tavoin ripaus uuden alusta, eikö vain? Ihania syyspäiviä kaikille, toivotaan niistä kuulaan raikkaita.

Kuvakollaasin muodossa vielä hetkeksi paluu kesään ja kärpäsiin.

Toven tahtiin, #tove100

Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta Tove Janssonin syntymästä. Satuin katsomaan aiemmin tällä viikolla hänestä tehdyn uuden dokumentin. Tiesinkin että hän on ollut oman aikansa rajojen rikkoja: naistaiteilija, biseksuaali, nainen joka söi ja joi mitä halusi ja vähät välitti mitä muut hänestä ajattelivat. Muumien lisäksi hän on ollut erittäin lahjakas ja tuottelias taidemaalari ja spesialisti myös useissa muissa taiteen muodoissa. Hän on ollut myös suuri yksinäinen, muumilaakson vanki, kuten dokumentin nimikin kertoo. Ennen vaikkea hän oli edellä kävijä, poheemi nainen, joten ei voi kun toivoa, että hän eli elämänsä onnellisena.

Minusta on pikkuhiljaa muotoutunut suuri muumifani. Tietenkin katsoin lapsena muumeja, mutta vasta nyt kun muumien uusintojenuusintojenuusinnat pyörivtä ja oma poika niitä seuraa on Tove Janssonin kirjoittama muumien syvällisempi maailma auennut itselle. Melankoliaa, tissuttelua, kiroiluakin (?) hienoja ajatuksia eletystä elämästä, merestä ja tästä kaikesta.

Tänään siivottiin aamulla koko koti ja hikisen urakan jälkeen pakkasimme tavaramme ja suuntasimme rannalle vilvoittelemaan. Matkalla kuulin radiosta, että tänään on tuo Toven virallinen syntymäpäivä. Siispä sattumoisin mukaan tulleet muumilasit ja eväät toimivat hyvänä juhlistajana hänelle, veden äärellä -tottakai!