Odottelua

Osa teistä tietää hyvinkin mistä kesäkuinen totaalinen blogihiljaisuuteni johtui. Kärsin nimittäin tuolloin erittäin voimakkaasta väsymyksestä, heikotuksesta ja lopulta pahoinvoinnista. Pikkusiskoni ylioppilasjuhlissa olo oli "omituinen", rauhallinen ja seesteinen. Maistelin harvakseltaan kuohuviiniä, ei oikein huvittanut, vaikka syy olisi ollut mitä parhain juoda lasillinen loppuun. Juhlien jälkeisenä maanantai aamuna, sain selville että odotan vauvaa. Haaveilemamme asia, jota emme missään maailman tilanteessa pitäneet itsestään selvyytenä, oli kenties käymässä toteen ja elämä, joka osaa yllättää juuri silloin, kun itse ei yllätyksiin enää usko. 

Via Pinterest

Alku oli hankalaa, kesän sinnittelin töissä, aivan kuin esikoisenkin kanssa. Viime kesä meni totaalisesti kohdaltani "ohitse", olo oli niin kurja, mutta olin onnellisen tietoinen siitä, että tämä on vain väliaikaista. Tämän vuoksi kestää ihan mitä vain. Iso kiitos miehelleni, koska tällaisina hetkinä hänen sydämellisyys ja rakkaus tulivat enemmän kuin koskaan tarpeeseen. Kiitos myös kaikille niille, jotka grilliruokia laittaessaan keittivät samalla minulle perunavelliä tai kaurapuuroa :)

Via Pinterest

Sitten eräänä päivänä töissä huomasin, että minulla tekeekin mieli kahvia. Maailma alkoi selkenemään, ruoka maistumaan ja vointi parantumaan. Raskauden ensimmäinen kolmannes oli ohitettu. Tuosta on menty eteenpäin esikoisen ehdoilla, arkea pyörittäen ja ajatuksen tasolla jo uuteen sopeutuen. Tilanne on toisenlainen, kuin viimeksi. Haastavampi ja epävarmepi töiden suhteen, mutta varmempi ja luottavaisempi muuten. Vaikeuksien ja vastoinkäymisten jälkeen elämä on alkanut kantaa ja tulevaisuuteen on luotettava aivan uudella tavalla. Onni on tässä ja nyt, ei murehtivalla vuoden päässä olevien työasioita, koska jokainen polku on kohdallani ollut kuitenkin tarkoitettu. 

Via Pinterest

Tämä toinen odotus on ollut erilainen, rennompi mitä ensimmäinen. Arki on sujunut esikoisen ehdoilla. Raskausviikot ovat hurahteet seuraaviin, puoliväli ylitetty jo tovi sitten ja normaalit vaatteet jääneet pieniksi jo moneen kertaan. Tänä vuonna pikkujoulupukeutumisessa minulle ei ainakaan tule ongelmia, koska en mahdu mihinkään kauniiseen ja pieneen mekkoon, joten voin rauhassa pukeutua telttaan. Tai farkkuihin ja tunikaan. 

Via Pinterest

Niinpä täällä odotellaan. 

Odotellaan Joulua,

odotellaan talvea,

odotellaan vauvaa.

Odotellaan vielä 4 viikkoa loman alkuun,

odotellaan masun kasvamista isommaksi.

Odotellaan (ja toivotaan ettei) lonkkakipuja. 

Aamuisin odottelen että muut heräisivät, 

aamuni alkoi tänäänkin jo 5.30, en vain saa enää nukutuksi vaikka väsyttäisikin. 

Aamut ovat kyllä silti ihania, koska silloin saan juoda rauhassa kahvini ja olla hetken omissaoloissani. 

Via Pinterest

Matkaa on vielä sydäntalveen, mutta hyvällä puolella ollaan. 

Juhlitaan ensin isiä, Itsenäisyyttä, Joulua ja Uuttavuotta ja kenties 3 vuotiastakin...

Nyt pieni, pörrötukkainen ja unelta tuoksuva poikani kömpi viereeni, joten yksi odottelu on ainakin tältä aamulta ohitse. Aamuhommiin ja päivän askareisiin.... 

Via Pinterest

Mukavaa viikonloppua. 

OM

Kalsaripäivä...

...pojalla, villasukkapäivä äidillä. 

Flunssaryökäle puraisi meitäkin. Pojalla on ollut kuumettakin ja nenä vuotaa. Perinteisesti yöllä on nukuttu huonosti ja syönti ei oikein meinaa iskeä. Niinpä ollaan otettu tämä päivä ihan rennosti. Kuljettu koko päivä kalsareissa ja villasukissa. Laatikon pohjalta löytyi sopivasti Niko-lentäjän poika elokuva, joka oli oikein omiaan tällaiseen päivään. Ollaan polteltu kynttilöitä ja oltu vaan.

Nyt jo näyttää hieman virkistystä tapahtuvan. Pikkuautot pörisevät ja pojan huone näyttää juuri niin räjähtäneeltä, kuin leikkivän pikkupojan huoneen pitääkin ja

uunissa tuoksuu jauheliha-punajuuri-peruna-sinihomejuustolaatikko.

OM

Joulun suosikit Dermolta

Pyhäinpäivä ja viikonloppu kun ovat nyt onnellisesti takanapäin, niin aloitetaan Joulun ihanuuksien läpikäynti täällä minunkin blogissani. Ja aloitetaankin tälläkertaa kauneustuotteista. Työpaikan kahvihuoneeseen oli ilmestynyt Dermosilin joulukuvasto, jossa tänäkin vuonna oli joitakin aivan huippuja ihanuuksia.

Tässäpä poimintojani suosikeista. 

Hyasintilta tuoksuva käsisaippua. Hyasintti on yksi joulun lempituoksuistani.Tuon niitä sitkeästi kotiimme, vaikka ne hieman miehen nenää kutittavatkin. Tässä siis oiva vaihtoehto. 

Hauska idea pikkujoululahjoiksi tyttökavereille. Tuoksut ovat tänä vuonna saaneet innoituksensa joulunajan kukista. Yksi tuotteista on hajusteeton. 

Ehdoton suosikkini nro1. Kitchen soap- ginger. Mukaan tulee lahjalaatikko ja käsipyyhe. Meillä on ollut Dermosilin keittiösaippua käytössä jo kauan ja erittäin hyväksi todettu. Poistaa käsistä todella hyvin rasvat ja mm.kalan tuoksut. Nyt tämä ihanuus on päivitetty sesongin ajaksi joulun tuoksuun! 

 

Jotain miehille. Kaksi suihkugeeliä hienossa, rouheassa pakkauksessa. Isänpäivään ei taida tilaus enää ehtiä, mutta jouluksi hyvinkin. 

Muumifanille. Moomin cool ja Moomin warm tuotteita markkinoidaan lapsille helpottamaan kolahtaneen polven tms. kipua, mutta tiukan paikan tullen toiminnee myös aikuisilla ;) 

Onko Dermosilin tuotteet teille tuttuja? 

Tästä pääset tutustumaan heidän nettisivuilleen, mikäli joku tuote jäi hyasintin lailla kutkuttamaan. 

Mukavaa viikonalkua.

OM

Pyhäinpäivän tunnelmia

Pyhäinpäivä  vietettiin ihan kotosalla. Pojat tekivät hedelmistä hirvioitä, Mummi ja Vaari kävi kyläilemässä, syötiin hyvin ja itse sain tulijaisiksi kimpun kauniita kukkia.

Illalla vielä rauhoittava ulkoilu, rentouttava sauna ja hieman lisää ruokaa.

Niinpä koko porukka veteli hirsiä jo ilta kymmeneltä. Jäi vanhempien Hobitti-elokuvankin katselu tällepäivälle. Sellaista elämä on.

Illan suunnitelmat

Mietittiin eilen pitkään lähteäkö ruokakauppaostoksille eilen illasta vai tänään työpäivän jälkeen. Niinpä oli tainnut miettiä moni muukin, sillä Prisman parkkipaikalta sai etsiä ensialkuun tyhjää ruutua autolleen. 

Ihmeen hyvin reissu meni, taisipa muutkin ihmiset kun olla liikkeellä etukäteen hyvin psyykatulla pitkällä 

p-i-n-n-a-l-l-a. 

Pojankin kärsivällisyys riitti hyvin, kun alkumatkasta hän huomasi Angry birds luutun, joka piti ihan ehdottomasti saada. Hintaa kyseiselle luutulla oli enemmän, kun äidin puolen vuoden wettexseillä, mutta voin jo nyt sanoa, että oli hintansa väärti. Kaveri tutki luuttua ja kuvaa ja sepitteli tarinoitaan vihaisista linnuista. 

Eipä vain tainnut tietää poika mihin tuonkin luutun osto johtaa.... Hah. Tänään olisi edessä nimittäin pikasiivousta kotosalla. Viikonlopuksi saamme rakkaita vieraita kyläilemään ja kenties kirjoitamme kirjeen jo joulupukillekin. Miten muuten voikin noin pieni (2,5vee) osata selata Suurta lelukirjaa jo niin antaumuksella. Lego ja autosivujen kohdalla alkaa olla jo sivut luettu aivan hiirenkorville. 

 

OM

Lakatut varpaankynnet

Arkea, kiireistä. Työvuorot menevät ristiin miehen kanssa ja omaa aikaa ei minulla juurikaan ole. Poika on nukkunut jostakin syystä viimeaikoina levottomia yöunia, huutaa joka yö "äitiä". Välillä tuntuu että näkeeköhän hän unta vai liekkö valveilla lainkaan, koska silmät ovat kiinni.

Kai kaikki johtuu tästä pimeydestä, tulisipa lumi jo pian. 

Onko lainkaan tuttua teidän perheissä/ kodeissa?

Tällaisen kiireviikon keskellä eläessä tuntuu uskomattomalta luksukselta saada 5 minuuttia omaa aikaa ja lakata varpaankynnet punaisiki.

Johan piristää -kokeilkaa vaikka :) 

Kuva netistä

Aamuhämärissä

Aamut, olen kyllä aamu ihminen. Voi miten ihanan rauhallisia ne ovatkaan. Hetki aikaa ihan vain itselle, varsinkin vapaapäivien aamut, jolloin ei tarvitse selviytyä töihin tai päiväkotiin. Ei tarvitse kiireessä etsiä päivän vaatteita.

Tänäkin aamuna muut nukkuvat. Itse keittelin aamukahvit ja nautiskelen eilen leivottuja sämpylöitä. Ensimmäinen tämän vuoden joululehtikin on jo ehtinyt kaupanhyllyltä meidänkin kotiimme. Ajattelin lueskella sitä ja kurkkailla myös seuraamieni blogien päivitykset.

Aamu alkaa hiljalleen valjeta....