torstai 29. elokuuta 2013

Elloksen vuoro...


 

Jatketaan sisustuslinjalla. Vuorossa poimintoja Elloksen syksystä. Paljon näyttäisi olevan tumman ja vaalean yhdistelmää, niin kuin sisustuksessa nyt muuallakin on kovasti pinnalla. Olen tilannut Ellokselta vaatteita ja sisustustavaraa jo useamman vuoden ajan. Välillä tavara sattuu olemaan huttua, välillä laatu yllättää. 

Tuota mustaa koria olen katsellut jo kesästä alkaen ja voi olla että joutuu kotiuttamaan sen meille vielä syksyn aikana. Lammaslakanat ovat myös hauskat, lammas seikkaileekin usean eri sisustusfirman kuosissa tänä vuonna. Joitakin vilahduksia olen nähnyt muuallakin. 

Elloksen sivuilla näyttäisi olevan 30% alekoodi kalleimmasta tuotteesta. Sen saa klikkaamalla etusivulla ellos.fi tarjouksen aktivointilinkkiä. Eikun vain ostoksille, jos sisustuskärpänen on puraissut sinuakin näin syksyn tullen :) 

OM
 

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Pentikin syksy 2013

Käväisin kurkkaamassa nopeasti Pentikin syysuutuuksia liikkeesä. Pidän paljon pentikin tuotteista ja siitä, että niissä monessa on jokin "sanoma" mukana. Keväällä ihailin lumme-kangasta ja se päätyi turkoosi/vihreänä kotiimmekin. Nyt kun syksy alkaa tulemaan kotiin kaipaa rauhallisempia, kenties syvempiä, lämpöisempiä sävyjä. Yleisilmeemme on vaalea, joten mustat, harmaat ja kenties luumunpunaiset yksityiskohdat ovat tervetulleita. Jotenkin silmää miellyttää myös tuo sininen värimaailma. Mitäs te pidätte? (Kuvat Pentik.fi)





lauantai 24. elokuuta 2013

Muumimuki Muutto

...Perustuu Pyrstötähtitarinaan.




Aloittelevana muumimukien hamsterina minäkin odottelin jo innolla tätä uutta muuttosarjan pyrstötähtitarinaan  perustuvaa mukia. Ruokakaupassa käynnin yhteydessä se tarttui mukaan heti ilmestymispäivänään. Täytyypä sanoa, että muki on yksi suosikeistani. 

Mutta.
Kertokaapas te jotka olette elokuvan nähneet:
Omistan vanhan Muumipeikko ja pyrstötähti pokkarin vuodelta 1992. Tuossa tarinassahan Muumipeikko lähtee selvittämään miksi kaikki lähtevät Muumilaaksosta ja miksi meteoriitti/ pyrstötähti tulee lähemmäksi ja lähemmäksi. Mukissa on tarina, jossa kerrotaan että Muumipeikko lähtee selvittämään tätä asiaa Niiskuneidin kanssa, kun kirjassa hän lähtee todellisudessa reissuun Nipsun kanssa. En ole tainnut koskaan katsoa elokuvaa, joten en tiedä miten asianlaita on siinä elokuvassa? Mutta pieni asiavirhe- paholainen mukiin nyt liittyy :) 

Jokos te olette törmänneet uuteen muumimukiin? 

Mukavaa viikonloppua

-OM-


maanantai 19. elokuuta 2013

Syysflunssaa





Pojalla alkoi harmillisesti eilenillalla nenä vuotamaan ja niiskumaan. Yöllä heräsimme kiukutteluun ja lämpöpatteriin, joka oli kömpinyt keskeemme nukkumaan. Ensimmäinen flunssa näyttää siis hiipineen meillekin tälle syksyä. Niinpä tänään olen ollut pojan kanssa kotosalla parantelemassa vointia. Huomenna on iskän vuoro, vapaapäivineen ja taitaapa ukin apua tarvita myöskin. Ei poika onneksi kovasti ole kipeänä, mutta sen verran juuri, että nuo isot suklaasilmät lurpottavat, kuin koiranpennulla. 
Viikonloppu sujui muuten rauhallisissa tunnelmissa, käyden moikkaamassa maalla isovanhempia ja omaakin mummuani. Syystöitä teimme jo hieman isomummunkin luona, vene pois vedestä ja laiturin päätyportaat pois likoamasta. 
Pihlajanmarjat ovat jo punertuneet, ensimmäiset syyslehdet pudonneet, huomenna alkaa vesilinnun metsästys ja laitoinpa pois osan kesäkukistakin. 
Marjoja, vitamiinipommeja yritetään nyt siis syödä ja torjua isommat pöpöt. 

Mukavaa alkanutta viikkoa

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Lastenvaatteista

Pitää minunkin hieman pohdiskella "ääneen" tätä lastenvaate asiaa. Useista eri blogeista olen seuraillut (ja ihaillutkin) lastenvaatemerkkien syysmallistoja. Osa on jo varmaan myyty loppuunkin ja aleen asti ei varmaan jää kun aivan haja kokoja. Piipahdin viime lauantaina pikaiseen Niiloilossa ja siellä vauhtivekaroiden äidin kanssa vaihdoin pari sanaa. Esimerkiksi minirodinit oli myyty nettikaupassa suoraan laatikosta, eikä liikkeen rekkeihin ollut ehtinyt kun muutama hassu vaate.
Oma kestosuosikki on ehdottomasti polarn o pyret, josta onkin syksyksi välikausihaalari hankittuna. En kuitenkaan ole niin viimeisten trendien perässä lastenvaateasioissa juokseva mamma. Mielestäni lastenvaatteet tulee olla mukavia ja pehmoisia päällä ja niissä tulee olla helppo leikkiä. Jos joskus laitan pojalle farkut jalkaan kaupungilla käyntiä varten, niin vaihdamme ne hyvin nopeasti kotiin tullessa collarihousuihin. Aivan kuten teen itsekin ;) 
Arkivaate suosikkeja minulla pojalle on Villervallan värikkäät vaattee, me&i:n haaremihousut ja tietenkin popin paidat. Onhan nekin merkkejä, mutta paljon olen hankkinut vaatteita nettikirppareilta ja kavereilta. Toki joitakin syys-uutuuksia ei voi vastustaa ja kenties sinapinkeltainen (vai curryko se oli? ) paita on pakko hankkia pojalle. Huomaan ostelevani nykyisin mieluummin pojalle vaatteita, kun itselleni. Inhoan nykyisin kauppojen sovituskoppeja, joten olenkin siirtynyt paljon tähän ah- ihanaan- nettiostosteluun. 



Niin ja järjestellessäni viimeviikonloppuna pojan vaatekaappia huomasin, että kaikki housut ovat alkaneet käydä lahkeista lyhiksi. Niinpä lähdin ihan asioikseni kaupunkiin ja hamstrasin kerralla pojalle 4:t (tai nuo meandin housut ostin nettikirpparilta) uudet housut kerralla. Lindexin ihanat ja mukavat collarikangasta olevat farkut, toiset Lindexin housut, meandin bandat ja iki-ihanat Villervallat. Hmm...

tiistai 13. elokuuta 2013

Elokuunillan pohdintoja





Elokuukin on edennyt jo pitkälle, vilja alkaa olla kypsää, marjat poimittu ja pakastettu, metsästyskausi avattu ja päiväkotiarkeen päästy jo hyvin käsiksi. Pidän elokuusta, se on yksi lempikuukausista. Vielä tarpeeksi lämmintä, mutta kuitenkin ilmassa on jo pieniä syksyisiä väreitä. Elokuun alussa kylvetään kesän helteissä ja lopussa syys-sateissa. Niin se varmaan on tänäkin vuonna. 

Poika kasvaa ja oppii uutta. Hänestä on tullut oikein kova pienipohdiskelija ja kohtelias pienimies. Tänään kävimme miehen työpaikalla piipahtamassa ja syömässä jäätelöt. Kun herkut oli syöty kävi poika omatoimisesti kiittämässä kassatätiä ja vei roskat roskiin. 
Eilen kun läksimme päiväkodista oli poika hellyyden osoitus tuulella, hali ja pusutteli. Kysyi piirretyn tapaan: "äiti, arvaa kuinka paljon sinua rakastan"... 
Samalla hän innostui luettelemaan kenen kaikkien "rakas" on. Eniten minua nauratti siinä kohdalla, kun hän sanoi, että on Vaarinpoika silloin, kun Vaari on ajanut parran. "Piikkiparta ei ole kiva.." :) 
Loistavia oivalluksia siis arkeemme mahtuu, toki myös uhmaa ja kiukuttelua. Hetkiä jolloin pinnaa kysytään niin vanhemmilta, kuin pojaltakin. 

Tänään kuuntelin RadioNovan aamulähtetystä pitkin aamua ja seurasin kuinka Minna Kuukka saatteli lapsensa koulutielle. Kuinka aamuherätyksen, aamupalan ja automatkan kautta päädyttiin tunteikkaaseen koulunpihaan. Kuunteli jos toinenkin lienee herkistyneen siinä vaiheessa, kun toimittajankin ääni sortui. Niin täälläkin. Satuitteko kuuntelemaan kyseistä lähetystä? 
Pojan kouluun lähtöön on vielä useita vuosia, mutta osasin silti samaistumaan siihen tunteeseen, kun koulu alkaa ja jollainlailla se maailma on kauempana, kuin päiväkotiarki. Ongelmat isompia, kun kuivaksi opettelu tai kasvisten maistelu. 

Kuinka osaisimmekaan nauttia tästä ja jokaisesta hetkestä. 
Ilta-auringon kauniista säteistä, tummuvasta elokuunillasta, kuulaista päivistä ja öisistä sateista. 
Nyt otan murun kainaloon, annan pusun ja me aletaan katsomaan yu- kisoja. 
Kohta alkaa kuitenkin kauhea matkiminen, aitajuoksu ja telineistälähtöjen harjoittelu. 
Mistä lie oppinut? :) 

OM

lauantai 10. elokuuta 2013

Kesän kuva

Tänä kesänä on tullut kuvattua vähemmän, kun aiemmin, ihan luvattoman vähän. 
Kiirettä on muka ollut.
 Muutama hyvä otos mukaan kuitenkin mahtuu ja vieläpä kännykkäkameralla otettu.
Kuvassa on tiivistettynä oikeastaan kaikki oleellinen: tyyni järvi, rakas paikka, kalastuksen opettelu, isä ja poika. Yhdessä tyynessä, pysähtyneessä hetkessä voi olla joskus niin paljon. 


OM

torstai 8. elokuuta 2013

Uusi freesimpi ilme



Harvoin esittelen itsestäni kuvia, varsinkaan sateen kostuttamia ja ukkospäivän kostuttamia hiuksiani. Mutta sen verran kivat mielestäni uudet hiukseni ovat, että pitää kuiteskin :) Kyllä se aina virkistää tuo kampaajalla ja hemmotteluissa käynti.

Täällä meillä satelee hieman vettä vieläkin, joten taidamme pojan kanssa korkata syyskauden uimahallireissut samantein. Hieman tankataan vielä herkkuja ja sitten matkaan.......

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Jänis kevennys...

 Teen työtä, jossa välillä käyn asiakkaiden luona kotikäynneillä kuntouttamassa heitä. Eilen ajelin yhdelle tämmöiselle. Matka Kuopion ytimisestä ei sinne ollut edes pitkä ja moottoritien varresta vain joitakin kilometrejä. Siitä huolimatta törmäsin hellyttävään ja varsin yhteistyökykyiseen "työkaveriin" tuolla reissulla.
Jänönen nimittäin päätti jököttää auton keulasta arviolta 2 metrin päässä, eikä suostunu liikahtamaankaan. Liekö ollu kauhusta kankeana vai mitä, mutta hetken siinä toisiamme tuijoteltiin, jopa niin kauan, että ehdin kaivaa laukustani puhelimen ja näpätä kuvan.


En tiedä luuliko jänö minua metsänpeikoksi, sen verran heitteille itsestä huolehtiminen ja kauneuden hoito on kesällä jäänyt. Tänään pääsen kuitenkin kampaajalle, joka toivottavasti taikoo tästäkin kuontalosta jotain freesimpää. 

Mukavaa päivää!

-OM-

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Uusi sohva, vihdoinkin....



Vihdoinkin. 
Saatiin uusi sohva meidän kotiin. Vanha beigen värinen divaanisohva alkoi totaalisesti kyllästyttämään ja toisekseen sohvassa olleet "heittotyynyt" todettiin erittäin epäkäytännöllisiksi lapsiperheeseen. 
Vaaleanharmaata haettiin ja vaaleanharmaata saatiin. Ikeasta tarttui mukaan vielä jalkalamppu ja mustia taulunkehyksiä. Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus vaihtaa taulut seinälle mustiin kehyksiin, hieman särmää antamaan. Minua on alkanut nyt miellyttämään harmaan, mustan, valkean ja sopivien tehostevärien rauhallinen liitto. 
Kodissamme on ollut paljon beigeä, myös seinät, jotka ovatkin seuraavaksi maalausurakan kohteena. 
Onko siellä ruudun toisella puolella hyviä vinkkejä/ väri yhdistelmiä LÄMPIMÄN vaaleanharmaisiin seiniin? Vinkkejä otetaan mielellään vastaan.

Nyt pannukakku taitaakin olla valmista uunissa, jospa sillä saisi tämän alkavan päänsärynkin hieman kuriin. 

-OM-

lauantai 3. elokuuta 2013

Arkinen hääpäivä

Meillä oli eilen miehen kanssa 5vuotis hääpäivä. Sitä vietettiin varsin arkisissa merkeissä. Mies oli kuuteen asti illalla töissä ja me pojan kanssa kotosalla iltapäivä ihan kaksin. Pikkukakkosen aikaan keittelin peruna-pataattikeittoa. Meillä ollaan kovasti tykästytty sosekeittoihin, ne uppoavat kaikille. Kyytipojaksi tuoretta leipää, niin namnam! Aikuisten annosten päälle ripottelin hieman paahdettua sipulia ja aurinkokuivattuatomaattia -suosittelen.



5-vuotis hääpäivä on kuulemma "puu". Yritetiin miettiä jotain kivaa ideaa, mitä muistoa puusta saataisiin hankittua tällepäivälle, muttei keksitty oikein sopivaa ja se ajatus jäi mietinnän asteelle. Kyllähän sitä viiteen vuoteen mahtuu paljon (ja tietenkin siihen toiseen viiteen, mitä oli ennen naimisiin menoa). Kaikkein onnellinen olen tuosta 2,5 vuotiaasta kultakimpaleesta, joka meille on siunattu. Pieni uhmailija, joka toisessa hetkessä on raivostuttavan kovakorvainen ja sekunnin päästä taas aivan kertakaikkisen rakastettava. Toiseksi olen kiitollinen myös siitä, että tuo tunne mikä on kuljettanut meitä 5 vuotta naimisissa, 10 vuotta yhdessä on edelleen vahva. Jopa vahvempi ja varmempi, mitä aiemmin.  




Niin ja nämä kukat ovat äitini ostamia, joten oli meillä sentään ruusuja hääpäivänä. 
Mies on viel tänään töissä, joten mepäs taidamme lähteä käymään pyörälenkillä pojan kanssa ja suunnata syömän lounasta miehentyöpaikan ravintolaan. Laiska-äiti ei ole nyt ruuan laitto tuulella. 
Kelit näyttäisi ainakin suosivan. 
Mukavaa viikonloppua vain kaikille!