Yritin tuossa työpäivän jälkeen ajaa nurmikkoa, mutta kone päättikin toisin ja teki "tenän" jo alkumetreille. Marssin naapuriin ja kysyin ymmärtäisikö naapurin insinöörimies mittään leikkurin päälle, mutta eipä hänelläkään ollut poppakonsteja käytössään. Jäipähän meidän takapihalle komea apilapelto kasvamaan lisää viikonlopun yli. :)
Niinpä tässä nyt istun keittiönpöydän ääressä ja mietin mitähän tästä päivästä kertoisi. Päivä 4/5 ilman pientä ja isoa poikaa. Huomenna nähdään.
Olin töiden puolesta tänään ihan Kuopion ytimessä liikkeellä ja kävelin torin laitaa. Väkeä oli todella paljon, ihmisillä kesäloma ja yksi jos toinenkin kantoi kotiin mansikkalaatikkoa tai söi torimuikkuja tai jäätelöä. Ohikulkiessani huomasin erään iäkkäämmän naisihmisen kyltin kanssa, seisoi aivan kaupungintalon edessä. Uteliaisuuttani kiersin ja kurkkasin mitä kyltissä lukee.
"Pois pakkoruotsi!"
Yllätyin niin paljon, että purskahdin nauruun. En tiedä miksi, mutta näky oli jotenkin niin koominen. Keskellä kauneinta kesäpäivää, iäkkäämpi rouvaihminen päättäny nousta yhdennaisen barrikaadille keräämään adressia pakkoruotsin lopettamiseksi. Ja hänen luonaan oli kaksi arviolta 18-vuotiasta poikaa allekirjoittamassa aloitetta. Eikä siinä mitään, jokaisella saa ja pitää olla sananvapaus ja oikeus ilmaista itseään haluammallaan tavalla.
En todellakaan ole mikään pakkoruotsin puolestapuhujakaan. Rämmin lukion ruotsinkurssit läpi nipin napin, pakolla harjoittelin epäsäännölliset verbit. Ja annas olla, kun fysioterapiaopinnoissa tuli ruotsin suullinenkoe. Sain parikseni lukiosta ruotsista l:n kirjoittaneen (nykyisin hyvän ystäväni) ja onnistuin sössimään meidän keskustelustaan sellaisen komedian, ettei hänkään kovin hääviä akateemisesta ruotsista tainnut nappaista.
En oikeastaan ole myöskään aiemmin miettinyt tätä pakkoruotsi asiaa, mutta jokin tuossa torin tapahtumissa jäi pyörimään päähäni ja ajattelin sitä vielä ajaessani töiden jälkeen kotiinkin.
Ehken sen ruotsinkin kielen arvon ymmärtää vasta myöhemmin. Tai ainakin niin minä olen tehnyt. Reilu vuosikymmen ylioppilaskirjoitusten jälkeen vasta älyää miten kiva olis, jos ymmärtäisi edes hieman paremmin toista kotimaista. Esimerkiksi fysioterapiassa on eräs "tyylisuunta" psykofyysinen fysioterapia, jonka juuret ovat Ruotsissa ja Ranskassa. Iso osa sen lajin kirjoista on edelleen vain ruotsinkielisiä.
Toivottavasti en kuulosta liikaa kukkahattutädiltä, koska se minun ei ole tarkoitus olla.
Mitäs mieltä te olette ruotsinkielen taidosta? En puhu pakkoruotsista kouluissa, vaan taidosta puhua ja ymmärtä ruostinkieltä. Joudutteko te käyttämään ruotsia ihan käytännössäkin?
Vai alkaako minun ikävä kasvaa liian suureksi, kun nyt se alkaa jo paasaamaan mitä kummallisimmista asioista? :)
 | |
| Muutaman vuoden takaiselta Tukholman reissulta kuva vanhasta kirkosta |
Ja älkää ottako minua niin vakavasti :)
Tack och adjö
OM
Ruotsille ei mitään oikeaa käyttöä ole tullut, toki on ollut mukava joskus käydä ruotsinkielisessä teatterissa ja lukea ruotsinkielisiä lehtiä. Mahdollisuus valita ne kielet joita haluaa opiskella ja joihin haluaa panostaa koulujen jälkeenkin olisi paras vaihtoehto.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi :) Se on totta, että aika vähän ruotsinkieltä on tarvinnut, ainakaan täällä meidän leveyksillä. Vaihtoehtoja tavallaan kannatan minäkin. Onhan ollut puhetta esim. lähellä rajaa asuvien venäjänkielen taidosta.
PoistaKyllähän se oppimisen mahdollisuus on aina olemassa. Kettu pihlajanmarjoista-höpinää on tuollainen turha vastakkainasettelu.
PoistaToinen kotimainen ei kahden prosentin tuntimäärällä estä mitään oppimista keneltäkän. Molempien kotimaisten kielten opetteleminen ei todellakaan poista mahdollisuutta valita niitä kieliä, joita haluaisi opiskella ja oppia.
Vaihtoehdottomuuden näkeminen on ankea valinta.
Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea vaan siellä voi oppilas valita englannin lisäksi kielen näiden joukosta: suomi, saksa, ranska, espanja, venäjä. Vastaava järjestelyt on muissakin Euroopan maissa ja onnistuisi meillä mannermaallakin, sillä kolmeen kieleen on kutakuinkin kaikilla yläkouluilla ja ihan kaikilla lukioilla jo nyt mahdollisuus. Koulunvaihtajien kohdalla toimisi mahdollisuus aloittaa opinnot myöhemmin lukiossa uudestaan. Maahanmuuttajien pitäisi voida keskisttyä säilyttämään kotikielensä. Niin kauan kuin ruotsi on pakollinen, meillä ei edes kouluteta riittävästi muiden kielten opettajia.
VastaaPoistaTuota opettajien määrää mietin itsekin. Englannin ja ruotsinkielen opettajiahan on reilusti. Aika hienoa, että Ahvenanmaalla on noin hyvin pystytty tarjoamaan vaihtoehtoja. Ihan uutta tietoa minulle, aina oppii uutta :)
PoistaMeillä svenska österbottenin kulmilla taas tietenkin ruotsi on tosi hyödyllinen kieli. Mutta ymmärrän hyvin, että toisella puolen Suomea se voi tuntua turhalta. Ja just esim venäjä voisi olla paljon hyödyllisempi.
VastaaPoistaMeillä oli alunperin ajatuksena, että haluttaisiin saada lapset ruotsinkieliseen hoitopaikkaan, mutta nyt kun molempien työt suuntautuikin itään, niin ei sitten kuitenkaan ole järkeä lähteä viemään lapsia toiseen suuntaan. Katsotaan sitten myöhemmin uudestaan.
Hih, mutta kyllä pisti hymyilyttämään tuo ajatus jostain mummelista pakkoruotsikapinassa. :D
Mietinkin teitä ja asuinpaikkaanne. Siellä varmasti ruotsia tarviikin.
Poistakiva blogi liityin lukijaksi:) kiva jos liityt mun blogiin jos tykkäät :)!
VastaaPoistahttp://fromdaytoday-karo.blogspot.fi/
Kiitos :) Käyn vastavierailulla!
Poista