Tänäiltana joulumme eräs tärkeä tekijä saapui iltakoneella Munchenistä, Helsingin kautta tänne Savvoon. Jouluvapaat alkavat pikkuhiljaa tuntua kongreettisilta, huominen vielä töitä ja sitten hetken huilia. Nyt vedetään henkeä ja rauhoitutaan.
Pieni tonttu odottelee jo malttamattomana läheisten näkemisestä. Hän puhuu vuorollaan kaikista perheemme jäsenistä ja sanoo olevansa milloin mummin rakas, milloin Ninnun rakas jne.
Lapsen jouluilon seuraaminen tuntuu hyvältä sydämessä.
Saksanvieraalle pitää esitellä kaikki temput :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti