Teen työtä, jossa välillä käyn asiakkaiden luona kotikäynneillä kuntouttamassa heitä. Eilen ajelin yhdelle tämmöiselle. Matka Kuopion ytimisestä ei sinne ollut edes pitkä ja moottoritien varresta vain joitakin kilometrejä. Siitä huolimatta törmäsin hellyttävään ja varsin yhteistyökykyiseen "työkaveriin" tuolla reissulla.
Jänönen nimittäin päätti jököttää auton keulasta arviolta 2 metrin päässä, eikä suostunu liikahtamaankaan. Liekö ollu kauhusta kankeana vai mitä, mutta hetken siinä toisiamme tuijoteltiin, jopa niin kauan, että ehdin kaivaa laukustani puhelimen ja näpätä kuvan.
En tiedä luuliko jänö minua metsänpeikoksi, sen verran heitteille itsestä huolehtiminen ja kauneuden hoito on kesällä jäänyt. Tänään pääsen kuitenkin kampaajalle, joka toivottavasti taikoo tästäkin kuontalosta jotain freesimpää.
Mukavaa päivää!
-OM-
Hih, suloinen. :)
VastaaPoistaMiten musta tuntuu, että meidän miehillä on joku muu ajatus jäniksen nähdessä mielessään kuin "suloinen"... :)
Viime viikolla kun ajoin töistä kotiin, jouduin täysillä jarruttamaan, kun kettu loikki tien yli. En ole ehkä koskaan nähnyt kettua niin läheltä. Oli aika vaikuttava näky. Oli selkeästi hyvinvoiva kettu, häntäkin oli aivan upean tuuhea.
Hah, joo suloinen ei välttämättä olis ihan oikea sana :) Minä oon vain jääny auton alle jääneitä kettuja, jotka eivät ole kovinkaan hyvännäköisiä. Varmasti ollu hieno repolainen...
Poista