Korisänky

Vauvan strategiset mitat olivat laitoksen puntarissa 3680g ja 50cm, ei siis mikään pienenpieni, vaikka pieni onkin. Esikoisen kohdalla jo huomasimme, että pinnasängyssä on vauvan ensimmäisillä viikoilla aika kolkon oloista uinua. Isoveljellä kokeilimme jo äitiyspakkauksen laatikkoa, mutta sen laidat olivat turhan korkeat, varsinkin öisiin hyssyttelyhetkiin.

Kyselin puusta, päreestä tehtyä koria omasta mummulastani, mutta siellä ei tarpeeksi suurta ollut. Äitini kysyi myös korien tekijältä hinta-arvioita korisängystä, mutta hinnan kohotessa aika huimiin lukemiin hylkäsimme ajatuksen. Sitten aivan sattumalta appiukko löysikin haaveilemani korin varastonsa vinniltä. Korin historiakin on selvillä ja siinä on nukkunut siis meidän poikien ukki sisaruksineen aivan vauvana. Osa heistä on kuulemma syntynyt keskosina ja heitä nukutettiin pumpulilla pehmustetussa korissa vauvana. Onneksemme löysimme suvussa olleen korin, sillä nyt korin arvo ja sen merkitys on korostunut isoukin poismenon vuoksi. 

Kohtuullisen hyvin pikkuveli on korissa nukkunut, vaikkakin kaikkein mielelläänhän hän nukkuisi rinnan päällä tai vähintäänkin aivan kyljessä (siis tississä) kiinni. Pehmustin korin ylimääräisellä peitolla ja pikkuruista pesää pääsi koristamaan tärkeät unilelut. 

Pieni kalamies

Keinu, pieni kalamies
unten lainehilla,
tuuli yöllä verkot täyttää
onnen ahvenilla.

Nouse unilinnun selkään
taivaan apajilla,
pienet tähtikalat leikkii
sinilainehilla.

Taivaan kultalaiva kulkee
pilvisaaren rantaan,
paina pieni kalamies
pääsi kultasantaan.

Äiti laulaa unilaulun
suukon sulle antaa,
pienen pojan uupuneen
omaan tuutuun kantaa.

OM