Pesänrakennusta

Kuvat Via Pinterest

Tammikuun kahdeksas, vuonna 2014. 

Raskausviikko 37 pyörähtää käyntiin huomenna.

Olo on ihan kohtalainen. Välillä en muista olevani raskaana lainkaan, useimmiten masun koko ja kömpelyys kyllä muistuttavat piankin asiasta. Varsinkin öisin. Minusta unta suuresti tarvitsevasta ihmisestä, on tullut yökukkuja. Ei vain meinaa nukuttaa, millään. Niinhän se vanhakansa sanoo, että keho valmistaa vauvan öisiin heräämisiin. 

Esikoinen palasi kerhoon muutamaksi tunniksi leikkimään kavereiden kanssa ja ihmeen koville "paluu arkeen" kolmen viikon jälkeen otti. Sillä reipas ja urhea pienimies tirautti ensimmäiset itkut jo kotoa lähtiessä. Ymmärtää kai tavallaan vauvan tulon ja oman kotona oloni myötä on saanut nyt nauttia äidistä kaikessa rauhassa. Kovasti poika silti leikkikaveria jo odottelee, käy kertomassa masulle tarinoita, soitamassa "serenadeja" ja välillä vain halimassa ja silittämässä. Kerhossa kaikki oli mennyt kuitenkin hyvin ja surut unohtuneet noin 30:ssä sekunnissa.

Pikkuhiljaa olen pessyt vauvanvaatteita, petivaatteita ja tehnyt listaa mitä kaupasta pitäisi käydä jossakin vaiheessa hankkimassa. Talvihattu on hankintalistalla ainaskin, sillä en löydä mistään esikoisen vanhoja, vauva-ajan myssyjä. Toinen mistä haaveilen on pärekori, johon vauvan saisi ensimmäisiksi viikoiksi, miksei kuukausiksikin nukkumaan. Olen nähnyt niitä useissa blogeissa ja sellaiseen olisi mukava rakentaa vauvalle oma pesä. En ole kuitenkaan vielä perehtynyt asiaan, täytyykin ehken hieman googlailla mahdollisia korien valmistajia tai käväistä Kuopion Tammimarkkinoilla. Oman mummolan koritarjonnan kuitenkin jo tiedustelin ja siellä ei sopivaa löytynyt. 

Loppuviikosta ainakin tänne Savoon on luvannut pakkasta ja toivottavasti myös aavistus lunta. Raikkaita kelejä odottellessa ei muuta kuin hyvää viikkoa kaikille! 

OM

Raitapaitaa alessa...

Tulin vain pikaisesti vinkkailemaan, että Polarn o pyretillä on puuvillapaidat, joulunajan juhlavaatteet ja mekot alennuksessa -20%. Itse oli ihan pakko laittaa tilaukseen jo pitkään hankintalistalla ollut tummansininen klassikko ja taivaansininen koirapaita.

OM

Unta ja ulkoilua

Loma on hurahtanut juuri niin nopeasti, kun lomat yleensä. Emme ole tehneet mitään ihmeellistä, harrastukset ovat rytmittäneet päiviä syömisen, nukkumisen ja ulkoilun ohella. 

Ensilumi... tuo ihmeellisyys saatiin tännekin. Perjantaiaamuna herättiin iloiseen kiljahteluun, kun poika seisoi olohuoneenikkunassa ja katseli ulos, valkeaan maailmaan. Heti kun tilaisuus koitti taloyhtiön lapset, poika mukaan lukien, kaivoi varastosta pulkat ja rattikelkat esille ja ilonpito alkoi. 

Toivottavasti saadaan nauttia lumesta vielä huomennakin, jospa keli ei vielä ihan lämpenisi uudelleen. 

Ulkoiltu siis ollaan, kahteen kertaan päivässä. Oikeastaan sisällä ollaan käyty vain nukkumassa ja tankkaamassa hieman polttoainetta koneisiin. Tänään mies oli pelissä ja aamupäivä ulkoiltiin pojan kanssa, syötiin, luin hänelle kirjan ja poika nukahti unilleen kun saunalyhty. Itse kävin siistimässä keittiön, juomassa kupin kahvia ja hipsuttelin pojan viereen itsekin unille. 

Niinpä mikään ei ole parempaa, kun päiväunet nukkuvan lapsen vieressä. 

Unien jälkeen uudelleen ulos, kauheaan räntäsademyräkkään vain. Ei tunnu missään. Popin rönttäpuku on päässyt heti todelliseen testiin ja hyväksi on havaittu. Puvun alle ei näissä nollakeleissä ole tarvinnut laittaa paljoakaan vaatetta. Pipo on oikeastaan välikausipipo, mutta paksu sellainen. 

Seuraavaksi pitäisi perehtyä talvikenkä asioihin. Pojan jalassa olevat kengät, kun eivät taida mennä koko talvea jalkaan.

Nyt kun talo alkaa taas hiljentyä, on saunottu, syöty tortilloita ja katsottu laatuleffaa "Unto Purhaturoa", niin kuin poika leffan päätähteä kutsui, on hyvä aika hetki huokaista. Raitisilmamyrkytyksen takia itsekin taidan silti oikaista aika pian tuonne meidän uuteen makkariin. Siitä tuli sen verran hieno, että kelpaisi lekotella pidempäänkin.

Mukavaa viikonloppua toivotellen:

OM

HM:n kettupaita meidän pojalle

Kettuja, karhuja, lampaita, panttereita... 

Eläimiä tuntuu vilistävän yhden jos toisenkin vaatemalliston syksyssä, niin myös hm:llä.

Kyseinen kettupaita oli mieltäni sopivan iloinen, värikäs ja aurinkoinen pienen pojan päälle, joten nappasin paidan sekunninmurto-osan harkinnalla mukaani. 

Olin jo itseasiaas hm:n sivuilta paitaa katsellutkin, mutta sieltä kettupaita oli jo myyty loppuun. Karhun kuvalla olevaa versiota näkyy vielä olevan. Molempia malleja oli ainakin vielä keskiviikkona Kuopion Matkuksen hm:llä. Minua jotenkin "pelotti" tuo karhuversio, vaikka paidan väritykset olivatkin hienot. Joten kettu vei voiton. 

Mites teillä -seikkaileeko lastenvaatteissa tänä syksynä eläimet? 

Tämä tuli meille. Takana paidanselkämyksessä vilahtaa myös ketunhäntä. 

Tätä en "uskaltanut" ostaa, vaikka väritys olisi ollutkin hieno

(Kuvat hm.com/fi)

Lastenvaatteista

Pitää minunkin hieman pohdiskella "ääneen" tätä lastenvaate asiaa. Useista eri blogeista olen seuraillut (ja ihaillutkin) lastenvaatemerkkien syysmallistoja. Osa on jo varmaan myyty loppuunkin ja aleen asti ei varmaan jää kun aivan haja kokoja. Piipahdin viime lauantaina pikaiseen Niiloilossa ja siellä vauhtivekaroiden äidin kanssa vaihdoin pari sanaa. Esimerkiksi minirodinit oli myyty nettikaupassa suoraan laatikosta, eikä liikkeen rekkeihin ollut ehtinyt kun muutama hassu vaate.

Oma kestosuosikki on ehdottomasti polarn o pyret, josta onkin syksyksi välikausihaalari hankittuna. En kuitenkaan ole niin viimeisten trendien perässä lastenvaateasioissa juokseva mamma. Mielestäni lastenvaatteet tulee olla mukavia ja pehmoisia päällä ja niissä tulee olla helppo leikkiä. Jos joskus laitan pojalle farkut jalkaan kaupungilla käyntiä varten, niin vaihdamme ne hyvin nopeasti kotiin tullessa collarihousuihin. Aivan kuten teen itsekin ;) 

Arkivaate suosikkeja minulla pojalle on Villervallan värikkäät vaattee, me&i:n haaremihousut ja tietenkin popin paidat. Onhan nekin merkkejä, mutta paljon olen hankkinut vaatteita nettikirppareilta ja kavereilta. Toki joitakin syys-uutuuksia ei voi vastustaa ja kenties sinapinkeltainen (vai curryko se oli? ) paita on pakko hankkia pojalle. Huomaan ostelevani nykyisin mieluummin pojalle vaatteita, kun itselleni. Inhoan nykyisin kauppojen sovituskoppeja, joten olenkin siirtynyt paljon tähän ah- ihanaan- nettiostosteluun. 

Niin ja järjestellessäni viimeviikonloppuna pojan vaatekaappia huomasin, että kaikki housut ovat alkaneet käydä lahkeista lyhiksi. Niinpä lähdin ihan asioikseni kaupunkiin ja hamstrasin kerralla pojalle 4:t (tai nuo meandin housut ostin nettikirpparilta) uudet housut kerralla. Lindexin ihanat ja mukavat collarikangasta olevat farkut, toiset Lindexin housut, meandin bandat ja iki-ihanat Villervallat. Hmm...