Pikaiset terveiset täältä sunnuntaipäivän touhujen keskeltä. Täällä aletaan vihdoin ja viimein toipumaan flunssasta ja tälläviikolla olen jo itsekin päässyt liikkumaan. Kasasin tuohon viereen jo hiihtovaatteet odottelemaan, hiihtolenkki kutsuu kohta. Muuten viikko on sujunut viimeisiä töitä työpaikalla tehden ja asioita järjestellen.
Tämä aamu aloiteltiin pojan kanssa pullaa leipoen. Pikkuapuri oli jo hyvä kamu kaataessa jauhoja taikinaan ja toimittaessaan pieniä askareita. Oman puun omenat eivät tosin ole meidän omasta puusta, vaan minun äidin puista. Yhtäkaikki omenahillonokare pullan väliin laitettuna maistuu -ah- niin hyvälle.
Leppoisaa sunnuntaita
OM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti