Tervehdys täältä, juurikin tällähetkellä hellan ja tietokoneen välistä. Laittelen ruokaa perheelle ja samalla päivitän blogia. Poika leikkii legoilla lattialla ja käy välillä kurkkimassa, josko ruoka olisi jo valmista. Pian on! :)
Tämäkin viikko on hurahtanut jo puoleen väliin töiden ja päiväkoteilun puolelta. Työt menevät omalla painollaan. Mielenkiintoisia tehtäviä on kyllä menossa, mukavia palavereita, erilaista aikaisempaan ja ennen kaikkea ihania asiakkaita. Haastaviakin tilanteita on tullut vastaan, jolloin omaa ammattitaitoa kyseenalaistaa kovasti. Välillä tuntuu, että fysioterapeutin koulutuksen lisäksi tarvitsisi olla lääkäri, sairaanhoitaja ja psykologikin. Oppia ikä kaikki- onneksi aina on lupa oppia uutta!
Päiväkodissa menee hyvin. Poika viihtyy hyvin, viestit pärjäämisestä ja uusien taitojen opettelusta ovat olleet positiivisia. Päiväkodissa on jopa niin mieluisaa, ettei poika meinaa malttaa millään malttaa lähteä kotiin, kun häntä tullaan hakemaan. Yleensä hyvä motivointi keino kotiin lähtöön on ruoka, niin kuin tänäänkin. Kun mainitsin että lähdetään ruuan laittoon oli hän jo päiväkodinportilla odottamassa. Kuluttavaa ja varmasti raskastakin arki on myös pojalle. Onneksi olemme päässeet arkeen taas käsiksi, ilman suurempia kompasteluja.
Täällä ollaan syöty paljon kauden kasviksia, anopin antamia kesäkurpitsoita ja metsästä itse poimimiamme puolukoita. Metsässä kävimme paistamassa myös makkaraa, kai se sekin jonkin sortin kasvis on. Sain kaksi ihanaa Sarjattoman- harmaata kulhoa, joita olin ihaillut jo pitkään. Tuo helmenharmaa väri on mielestäni aivan mielettömän kaunis. Harmaata mukia odotellessa.... Sarjaton- astiasarjaan oli tullut Iittalalta tänä syksynä myös muutama uutuus, valkoisia kulhoja ja pieni kahvimuki. Uutuudet pääset kurkkaamaan Iittalan sivuilta.
 |
| Kai ne nämäkin on yhden sortin kasviksia :) |
OM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti