Ystävänpäivää on vietetty täällä kotoillen ja telkkaria katsoen, kuinkas muutenkaan. Kovasti nämä Olympialaiset sattuivat sopivasti vauvan syntymän jälkeen, miehelle napsahti isyyslomaa ja itsellenikin sopii hyvin sohvalla köllöttely ja vauvan syöttäminen. Esikoinen se taitaa meidän perheessä nyt olla se, joka ei niin jaksa kisoista välittää.
Tämän päivän teema on kieltämättä ollut 0,2 sekuntia ja suurensuuri harmitus Iivon puolesta. Vain ruotsalaisille käy noin ja miksi aina kymmenykset kääntyvätkin meitä suomalaisia vastaan. Toisaalta eräs suurhiihtäjäkin on tainnut hävitä sadasosilla ja sittemmin voittanut myös isoja voittoja. Kasvattaa ainakin -verenpainetta ;)
Ystävänpäivän kunniaksi pojat suvaitsivat nukkua päiväunet yhtäaikaa ja niinpä nukuimme koko perhe päiväunet sulassa sovussa. Tänään piipahdimme myös vauvan kanssa ensimmäisellä varovaisella ulkoilureissulla ja hyvin näytti unettavan raikkaan ilman jälkeen pientä.
Itse jatkoin esikoisen kanssa ulkoilua vielä lisää ja käväisimme leikkipuistossa. Aloin jossakin vaiheessa houkutella poikaa jo sisälle ja sanoin, että äitille alkaa tulla kylmä kohta, lähdetäänpäs sisälle. Ei, ei, ei ja leikit jatkuivat. Hetken päästä kuulen, kun omatekemäni huutaa isoooon ääneen: "äiti, lähdetään jo sisälle, ettei sinun tisut jäääääädyyyy..."
(mistä lie älynnyt, kun puhuttiin miehen kanssa rintatulehduksista)
Huoh, ihana puhekone poikaseni :)
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!
OM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti