perjantai 9. toukokuuta 2014

Leivontakärpänen

Hellou pitkästä aikaa...
Jotenkin blogin kirjoittaminen tuppaa jäämään nykyisin arjen askareiden jalkoihin. Siitäkin huolimatta, että viimeviikko lomailtiin ja arki oli siitä kaukana. Käväistiin mökillä viettämässä vappua. Räntäsadetta, aurinkoa ja tuulta riitti. Samoin piha-askareita, sisällä keittiön toimivuuden suunnittelua ja järvellä ensimmäisiä kalastusreissuja. Syötiin, saunottiin ja nukuttiin hyvin-koko perhe. Tämä viikko on mennyt taasen kotosalla, pyykkiä pesten, siivoillen, neuvolassa käyden ja asioilla kaupungilla. 

Ihan hyvä liikuntaviikkokin on ollut kohdallani. Kaksi kertaa suunnistamassa, kerran juoksulenkillä ja yksi lihaskuntojumppa ja tänään on vasta perjantai! Tänään kuitenkin satelee vettä ja reidetkin ovat sen verran tukossa eilisten Puijon iltarastien jälkeen, että päivä on vietetty sisätiloissa. 

Niinpä tein pakkasessa inventaariota mitä perhe on "hienontanut" talven aikaan. Ja hyvin on marjat, lihat ja kalat maistuneet. Jäljellä oli nimittäin kaksi pientä pussia puolukoita, rasia vadelmia ja toinen mansikoita. Vaalimiani ja pihtaamiani karpaloita on vielä pussin pohja jäljellä, josta saisi vielä yhden herkkujälkkärin tehtyä. Ainoa vain, että olen hukannut herkun teko ohjeen, joten voi mennä vähän hankalaksi. Omalle mummulleni haluaisin sitä valmistaa, koska hänen mailtaan marjat on kerättykin, joten mummu tuuppa käymään! 

Pakkasesta löysin vielä muutaman desin mustikoita, jotka suorastaan pakottivat minut leipomaan mustikkapiirakan. Lisäksi jääkaapin tyhjyys, nälkä ja leivontakärpäsen puraisu sai aikaan, että tein vielä pizzaa lounaaksi. Oli nimittäin pakko hyödyntää aika, mahdollisuus ja inspiraatio, sillä ihan hirveän usein en vietä kokonaista aamupäivää kiettiössä -leipoen :) 

Täällä olisi illalla suunnitelmissa taloyhtiön talkoita, lupsakkaa perheviikonloppua, kenties huomenna tivoliin kaupunkiin, jääkiekkoa ja euroviisuja. Eilen isoveli ja mies kuskasivat jotain pojan vaatekaapin nurkkaan. Sitten poika tuli isot ruskeat silmät säihkyen viereeni ja sanoi: "ÄITI, Minun kaapissani ei sitten ole yhtään mitään. Ei ainakaan sinulle lahjaa, sellaista koria mihin olen istuttanut kukan... Sinne ei sitten kannata mennä. Tein sen ihan itse, mutta siellä ei ole mitään.... ÄITI joko voin antaa sinulle sen lahjan?" Ihana lapseni, Sunnuntaita odotellessa ;) 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti