Ehdinpäs vielä. Tämä ystävänpäivä hurahti niin nopeasti ohi, että mielessäni suunnittelema kirjoitus tänne blogiinkin jäi tekemättä. Olin seuraamassa pikkusiskoni penkkareita ja pyyhkimässä salaa silmäkulmiani. Ihmeellistä miten se aika menee eteenpäin ja itse tuntuu ettei omista lukiovuosistani ole aikaa juurikaan. Heh. Ihmeellinen on elämä.
Mutta vielä täälläkin blogini puolella hyvää ystävänpäivää vanhoille ja uusille tuttavuuksille.
Huomenna hyppään uusiin saappaisiin ja tartun kiinni uusista haasteista. Hieman jännittää, osaanko, pystynkö, uskallaanko?
Sitä ennen vielä hetki aikaa miehen kanssa, kuulumisten vaihtoa muutaman erossa vietetyn päivän jälkeen, lämpimät voileivät naamariin, pyykit kuivumaan ja unille.
OM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti