Täytyy nyt ihan omistaa tämän iltainen kirjoitus appivanhemmille. Meillä poika paranteli vielä itseään korvatulehduksen jäljiltä kotona. Minulla töissä kiirettä, ylitöitä ja sekavuutta. Työkaveritkin alkoivat jo sanomaan että ootpas väsyneen näköinen...
Tulen kotiin. Anoppi on pessy pyykkiä, laittanu ruuan valmiiksi ja huomiselle makaronilaatikkoa. Sanoo että mene vain jumppaan (miehellä nyt poikkeus meno, normaalisti maanantait on minun iltoja) ei meillä kiire ole. Väsyneenä ja nälkäisenä kotiin tullessa, tuo lämmitti enemmän kun lottovoitto.
Appiukko oli täyttäny jääkaapin. Ostanu meille erilaisia salaatteja ja kevyttä ruokaa. Kuvitelkaa +/- 60 v ihmisenä :)
Pikkupotilas parantuu kovaa kyytiä. Meillä pottailu on opittavista taidoista tullut vähän hitaasti. Tänään iltapesujen ja iltapalan jälkeen pottailu onnistui!!!! Saaliiksi saatiin sekä isompi, että pienempi hätä. Jee.. Oli ihan pakko kertoa näinkin tärkeä asia teille :D Meille tärkeä, ehdottomasti. Kuvat ovat viikonlopulta. Pienimies viritteli itselleen katsomon muumien pariin ja äidin herkkuhetken puolukkapiirakan ja päiväkahvin parissa.
Oikeastaan. Alkuun aloin kirjoittelemaan tätä sillä mielellä, että olipas rankka päivä. Nyt tämän kirjoitettua tuntuu siltä että ei se päivä ehken niin huono ollutkaan.
-OM-
Oikeastaan. Alkuun aloin kirjoittelemaan tätä sillä mielellä, että olipas rankka päivä. Nyt tämän kirjoitettua tuntuu siltä että ei se päivä ehken niin huono ollutkaan.
-OM-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti